Siberian Accentor, Turku - Taigarautiainen Topinojalla

January 13, 2017, 8:20 pm

≫ Next: Keväinen talvipäivä 27.1.

≪ Previous: Season's Greetings & Happy New Year 2017

$

0

0

After an exceptional influx in autumn 2016, few Siberian Accentors still struggle Finnish winter. See also this DB article. No less than five birds were spotted in Topinoja dump, Turku, in early November, three of which are still visiting feeding table in these chilling days. There is also one in Hammarland, Aland, found in a winter bird census after holidays, and one in Asikkala. My start for birding year has been pretty slow, but today I finally had time to visit Topinoja. The weather was gloomy and there was just a single Siberian Accentor, a ringed one, visiting the feeder. Anyway, it was showing well, calling occasionally and - flew to a treetop and sang thin sub-song! An Arctic Redpoll, a Goshawk and a Lesser Spotted Woodpecker were seen, too. Later I tried to find an asiatica Nuthatch in the centre, but with no success.

Ennennäkemättömän syysinvaasion jälkeen muutamia taigarautiaisia sinnittelee yhä Suomen talvessa. Turun Topinojalla on vielä tämän vuoden puolella tavattu vähintään kolme yksilöä, viime päivinä tosin vain tämä kuvien rengastettu yksilö.

Taigarautiainen ilmestyi ruokinnalle tiasten seurassa ja sille näytti maistuvan nurmikonsiemen, jota tiettävästi on herkkutarjonnan seassa. Lieneekö leudon sään aikaansaannosta, mutta lintu käväisi myös läheisen kuusen latvassa hihittelemässä sekä lauloi jonkinlaista tapailevaa syyslaulua - koiras!

Lähistöllä oli päivällä ollut myös valkoselkätikka mutta omat tikkahavikseni jäivät ruokinnalla vierailleeseen käpytikkaan sekä seljoja naputelleeseen pikkutikkaan. Hemppo, tundraurpiainen, kana- ja varpushaukkojakin näkyi, mutta urheilupuistossa eilen havaittua asiatica -nakkelia ei löytynyt.

Topinojalla pyöri myös 350 argaria ja viisi merilokkia. Isolokkeja on alkuvuoden aikana ilmoitettu Suomesta vain viisi yksilöä, eikä Topinojalta tullut lisäystä lukuun. Nyt on kuitenkin oivat ajat isolokin tapaamiseen, kuvan lintu on muutaman vuoden takaa Uudestakaupungista.

---

Keväinen talvipäivä 27.1.

January 30, 2017, 11:08 am

≫ Next: 3.2. Förin pullasorsia - Wintering Mallards, River Aurajoki, Turku

≪ Previous: Siberian Accentor, Turku - Taigarautiainen Topinojalla

$

0

0

Tammikuu on lopuillaan ja säiden luulisi olevan talviset. Ainakin länsirannikolla sää oli kuitenkin kaukana talvisesta viime perjantaina: Meri huuhtoi rantoja vapaana, pellot olivat lumettomat ja aurinko paistoi sinitaivaalta tyynessä säässä.

Vaikka Siipyyssä oli keskipäivällä linnustollisesti hiljaista, talvipukuinen härkälintu oli ensimmäinen kaukoputken näkökenttään osunut vessu. Muuten linnusto oli isokoskelo- ja kalalokkipainotteista. Valkopäinen vanha merilokki matkasi pohjoiseen kaklattaen, kieltämättä keväisen oloinen kokemus.

Tyrneissä on vielä paikoitellen runsaasti marjoja jäljellä, talvehtivia rastaita luulisi löytyvän rannoillta mutta Siipyyssä ei näkynyt yhtään.

Nuori merikotka saapui määrätietoisesti etelästä, mutta lento keskeytyi kun merikotka huomasi koskeloparven. Saalistusyritykset olivat tuloksettomia ja koskelot eivät suhtautuneet yritykseen kovin vakavasti, sentään sukelsivat kuitenkin juuri ennen kuin kotka osui kohdalle.

Piolahden timaliparvi piileskeli taitavasti ylitiheässä ruovikossa. Vaikka linnut ruokailivat aivan jalkojen juuressa, kuvaaminen oli lähes mahdotonta.

Lumettomille pelloille saapuu joutsenten etujoukkoja ja ensimmäisiä hanhia vain muutaman viikon kuluessa. Tjärlaxissa pelloilla sentään jo oli kuvan parivaljakko, vanha laulujoutsen ja nuori kyhmyjoutsen.

Iltarusko valaisi jääpaloja Siipyyn rannoilla.

3.2. Förin pullasorsia - Wintering Mallards, River Aurajoki, Turku

February 3, 2017, 10:27 pm

≫ Next: Xenus, Ola ja Tra

≪ Previous: Keväinen talvipäivä 27.1.

$

0

0

My walkabouts led me just a few steps from apartment, well, what to do? First, I checked nearby park for Asian (?) Nuthatch, and actually saw one. It was just a brief record, not sure about its subspecific identity. I walked further, down to Aurajoki river to check wintering Mallards. One male Eurasian Teal there, and Mallards. Well, how many different morphs, or weirdos, amongst them? See below.

Mitäpä keksisi synkän pilvisenä talvipäivänä, kävelyetäisyydeltä? Paremman tekemisen puutteessa kävin aluksi Urheilupuistossa etsimässä nakkelia, joka löytyikin nopeasti kuuluvan äänensä ansiosta, mutta näyttäytyi ruokintapaikalla turhan lyhyesti. Jatkoin jokirantaan aina Förin sulalle saakka. Täällä talvehtii arviolta parisataa sinisorsaa ja tavi. Tavi löytyikin heti lähimpien sorsien joukosta, kyseessä lienee sama yksilö joka vietti myös edellisen talven pullasorsaseurassa.

Tavi - Eurasian Teal

Sinisorsa on yleinen talvehtija Etelä-Suomessa ja talvikannan vahvuudeksi on arvioitu 10.000 - 20.000 yksilöä. Muut puolisukeltajat ovat suhteellisen harvinaisia talvituttavuuksia, vuodenvaihteen jälkeen on kuluvana talvena ilmoitettu havainnot noin 80 tavista, alle 10 haapanasta sekä yhdestä lapasorsasta. Suvun muita lajeja, kuten jouhi- tai harmaasorsaa, ei vielä ole havaittu tänä vuonna Suomessa.

Mutta olisiko sinisorsien seassa risteymiä tai muuten vain omituisia värimuotoja? Katsotaanpas.

Sinisorsa - Mallard, drake

Sinisorsan arkkityyppi - ruskea rinta, vaaleanharmaat kyljet, musta selkä, metallinvihreä pää, kapea valkoinen kaularengas, keltainen nokka, oranssit jalat, yläpeitinhöyhenissä mustat tuplakiehkurat, puhtaanvalkeat uloimmat pyrstösulat. Koiras.

Tässä yksilö, jolta puuttuu ruskea rinta lähes kokonaan ja toisaalta puvun harmaat osat ovat kauttaaltaan heikosti ruskeansävyiset. Ei valkeaa kaularengasta.

Edellistä muistuttava tyyppi, tällä rinta vielä vaaleampi, kupeiden kanssa yhtenäisen harmaa. Ei ruskeaa sävyä selässä eikä kyljissä, kapea valkoinen kaularengas on.

Tässä koskikaraa muistuttava värimuoto :) Päässä erottuu vihreänmusta kiilto, ruumis on hyvin tumma ja rinnassa on laaja valkoinen lautuma. Nokka musta, kärjessä mustan kynnen takana hieman vaaleampi, harmaanvihreä vyö.

Sama yksilö uimassa. Valaistuksesta riippuen vaikuttaa toisinaan jopa mustavalkoiselta.

Kupeilta kauniin kastajanruskea ja selästä mustahko värimuoto. Rinnassa valkoista, mutta ei kauluria.

Ihan perusankka, vai onko sittenkään? Tämä oli parven ainoa lintu, jonka nokka oli silmiinpistävän vaalean sinertävän harmaa, jopa hieman jouhisorsan nokanväriä muistuttaen.

Sama yksilö, nokan väriero silmiinpistävä alareunan keskivertosorsaan verrattuna. Olisi kiintoisaa tietää, kirkastuuko nokan väri keltaisemmaksi kevättä kohti, vai säilyykö siniharmaana läpi vuoden?

Entäs tämä? Olisiko linnussa vaikka haapanan vaikutusta, ruosteenokran posken muodossa? Selänkin väritys eroaa sinisorsakoiraasta vähäsen ja pyrstössä on lämpimän ruskeaa sävyä, koiraan valkoisista uloimmista pyrstösulista poiketen. Nokan väritys ei kuitenkaan sovi alkuunkaan juhlapukuiselle koiraalle, ei myöskään risteymille, vaan muistuttaa naaraan nokkaa. Kyseessä on siis mitä ilmeisimmin interseksi eli hyvin vanha naaras, jonka höyhenpuku on kehittynyt suuresti koiraan kaltaiseksi. Kuten seuraavallakin yksilöllä.

Tässä samantapainen yksilö. Pään ja nokan kuviointi suuresti edellistä lintua muistuttavat. Uloimmat pyrstösulat kokovalkoiset tällä linnulla, kupeilla perus/naaraspuvun höyheniä. Luultavasti pikemminkin interseksi kuin tavin, haapanan tms. risteymän vaikutusta, huolimatta tavikoirasta muistuttavasta kupeiden vipevöinnistä.

Myös sinisorsanaarailla on runsaasti vaihtelua puvussa, osa linnuista on huomattavan tummia sekä puvultaan, että nokan värityksen osalta, kuten tämä kuvan lintu.

Tässä kaikin puolin varsin tavallinen sorsanaaras, jolla on  selväpiirteisesti kuvioidut pää ja nokka - ei mikään Spot-billed Duck kuitenkaan.

Toinen naarasyksilö, tällä linnulla on lämpimän oranssinsävyinen rinnan pohjaväri sekä lähes kokonaan oranssi nokka.

Pähkinänakkeli käväisi ruokinnalla, mutta visiitti oli niin lyhyt, että tuntomerkkejä ei kunnolla ehtinyt katsoa ja hämärissä otetusta kuvastakaan ei juuri viisastu. Lintu näyttää varsin vaalealta ja nokka on todella pieni. Toisaalta silmäjuovan päällä erottuu hyvin vähän valkoista ja linnun kuve näyttää lämpimänsävyiseltä. Asiatica, vai esimerkiksi Ruissalossakin tavattu, välimuotoinen lintu?

Xenus, Ola ja Tra

May 9, 2017, 12:18 pm

≫ Next: Virolahti toukokuun pikavisiitillä - Brief visit to SE -Finland, vicinity of the Russian border

≪ Previous: 3.2. Förin pullasorsia - Wintering Mallards, River Aurajoki, Turku

$

0

0

Matkalla töistä asunnolle tuli sopivasti piippi mustapäätaskusta Turun Friskalanlahdella. Laji on kohtuullisen harvinainen Suomessa, joskin kuluvana vuonna on havaittu jo neljä yksilöä ennen Turun lintua. Mustapäätasku on tyypillisesti varhainen muuttaja, mutta olipa kelikin kuin maaliskuulta!

Se on kevättä nyt!

Sää oli turkulaisittainkin varsin haastava, eikä lumimyterissä ollut toivoakaan taskun löytämisestä. Katsoin muutamaan kertaan läpi hoitoniityn kahlaajat: pari mustavikloa, kolme valkovikloa, parikymmentä liroa, kolmisenkymmentä suokukkoa, kaksi tylliä, kuusi pikkutylliä. Lumisade taukosi noin puolen tunnin kuluttua ja kahlaajia ilmestyi näkyville lisää. Yhtäkkiä hoksasin niitetyn ruovikon reunassa rantakurvin ja hihkaisin porukoille "täällä on rantakurvi!" Montaa minuuttia emme ehtineet lintua ihastella, kun se ilmeisesti pelästyi jotakin, ampaisi kuuluvasti äännellen taivaalle, lensi suoraan yli ja katosi etelään metsän taakse, äännellen edelleen. Ehdin roiskaista muutaman dokumenttikuvan ylilentävästä linnusta, mutta mieliharmikseni huomasin, että Canonille tyypilliseen tapaan valintakiekko oli kameraa repusta riuhtoessani pyörähtänyt M -asentoon, mikä lie tähtikuvausasetus F/32 ja 1/640. Hohhoijaa, se niistä kuvista, mut Xenus on aina ihan kiva.

Eipä hirveässä väreilyssä otetussa kännyscoupissakaan ole kehumista, kurvi on tuo oikeanpuoleinen mössö pikkutyllin ja liron seurassa.

Aurinko lämmitti onneksi nopeasti niityn ja linnut aktivoituivat taas laulamaan ja ruokailemaan, eikä aikaakaan, kun mustapäätasku löytyi läheiseltä laitumelta. Lintu oli hyvin esillä, mutta toivottaman kaukana kuvattavaksi. Mielestäni hyvin tyypillinen ola -naaras, varsin tumma pää ja kurkku, heikko skj, suhteellisen vähän valkoista parissa sisimmässä peitinhöyhenessä, lämpimänoranssinruskea viiruisen suttuinen yläperä, tumma selkä, kauniin oranssi rinnan yläosa ja melko selvät valkeahkot laikut kaulan sivuilla. No, huonokin kuva kertoo jotain, kai.

Vuodenpinnaksi tuli samalla myös pensastasku, Saxicola rubetra. Ennen kuin mustapäätaskulajit jokunen vuosi sitten splitattiin, mustapäätasku oli tieteelliseltä nimeltään Saxicola maurus ja sen läntinen alalaji oli rubicola. Splittauksen jälkeen nimi mustapäätasku jäi käyttöön läntiselle taksonille, jonka tieteelliseksi nimeksi tuli Saxicola rubicola. Pensastaskun vanha lyhenne SAXRUB ei ollut enää käyttökelpoinen, joten pensastaskun lyhenteeksi tuli SAXTRA ja mustapäätaskulle samalla logiikalla SAXOLA. Ja näissä pitäisi sitten pysyä kartalla, suomenkielisissäkin nimissä on tekemistä, vai olikos se häätökiitäjä kaikille tuttu :)

Virolahti toukokuun pikavisiitillä - Brief visit to SE -Finland, vicinity of the Russian border

May 22, 2017, 12:24 am

≫ Next: 23.5. vuoden 3. SSP -pyynti Alkkulanlammella

≪ Previous: Xenus, Ola ja Tra

$

0

0

Suunnitellusta kaakonkulman retkestä tuli vatsataudin vuoksi aiottua lyhyempi, oikeastaan vain piipahdus, mutta heti kun kynnelle kykenin, ajelin torstaina 18.5. Virolahdelle. Tarkoitus oli nähdä hieman arktikaa, staijata (ehkä) petoja, tavata vanhoja tuttuja ja saada kosolti vuodenpinnoja loppukevään saapujista. Ja hyvässä lykyssä nähdä vieläpä joku rari - näin lyhyellä retkellä epätodennäköistä toki. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 30 vuotta ensimmäisestä linturetkestäni Virolahdelle & Ylämaalle!

Lintulahti Bay, near Gulf of Finland seashore, a good spot for ducks and waders. Virolahti, SE Finland

Lintulahti oli talven jäljiltä hienossa kunnossa, matalaa rantaniittyä oli rutkasti ja kahlaajia, lähinnä suokukkoja ja liroja, mukavasti ja hyvin näkyvillä.

Great White Egret is one of increasing species and is not a rarity anymore. Virolahti, Lintulahti

Jalohaikara oli näkyvästi esillä ja ruokosirkkalintu pirisi lyhyitä pätkiä keskellä päivää ruovikon kätköissä.

Shoveler is common in SE Finland

Aina yhtä humoristinen ilmestys, lapasorsakoiras, tulossa..

...ja menossa. Lapasorsa on turalla yleinen, mutta serkkuansa heinätavia ei tällä kertaa näkynyt.

Bad picture, but succesful twitch - a Red-crested Pochard, male, Lintulahti, Virolahti

Myöhemmin pistäydyimme illan päätteeksi uudelleen tornilla katsomassa Toni Kukkolan aikaisemmin päivällä löytämän komean koiras-punapäänarskun. Netta olikin reissun ainoa virolahdenpinna mulle.

Lake Väkevänjärvi at Finnish/Russian border, a nice site for birding. This has been the place to look for Greater Spotted Eagle in Finland for decades, and the species is still annual here. Don't mind to look too well secondary pattern or nape patch of younger birds! For GSE, there is nowadays hybrid problem everywhere in northern parts of its range. Nothing special, just some late-arrival yearticks like Spotted Crake, Honey Buzzard, Red-throated Pipit, Common Rosefinch etc.

Väkevänjärven maisemissa on aina kiva retkeillä. Tällä kertaa ei näkynyt mitään erityistä (Pete oli nähnyt edellispäivänä kiljukotkan), mutta luhtahuitista, mehiläishaukasta ja punavarpusesta tuli vuodenpinnat. Ja keskeltä Sammalisen metsää kuului ylilentävä lapinkirvinen.

Lake Salajärvi, Finnish/Russian border in the background

Maisema Väkevänjärven lintutornista Salajärven (ja Venäjän) suuntaan. Miehikkälän ja Lappenrannan (ent. Ylämaa) kunnanraja kulkee järven takaosan poikki ja heti metsän takaa alkavat Venäjän metsät.

Skylark and most farmland birds are much, much more abundant here in SE Finland, than in Western or Central Finland.

Miehikkälän Laisniemen pelloilla pysähdyttiin paluumatkalla iltastaijille, paikalta on takavuosina irronut kaikenlaista pikkukivaa kuten niittysuohaukkoja, mustahaikara, keräkurmitsoja ym. Tällä kertaa kuvauksellisesti näkyi kiuruja (tiheydet aivan toista luokkaa kuin lännessä). Aina välillä on hyvä katsoa tavallisia lintuja :) kiuruilla ylipäänsä on leveät tylppäkärkiset tertiaalit ja tällä tavallisella heikosti viiruiset korvan peitinhöyhenet ja keskipitkä siipiprojektio ja leveälti viiruinen rinta.

Small flocks of immature Cranes are summering here and there.

Kaukana, kaukana väreilyssä sekalainen lauma luppokurkia tonki peltoa mullos pöllyten. Eipä sieltä muuta irronnut, mutta ei aikaakaan, kun Pete plokkasi kaksi ciconiaa tulossa etelästä matalalla kohti. Kiertelivät hetken laskeutumispaikkaa etsien, mutta poistuivat lopulta pohjoiseen. Kotvan kuluttua linnut tulivat takaisin, laskeutuivat länsipuolen metsän taakse ja löytyivät läheiseltä heinäpellolta.

White Stork is scarce in Finland and coming to South-East is always a good bet to find some

Tässä höyhenpuvultaan siistimpi, puhtaanvalkoinen - musta yksilö...

White Stork, another bird

..ja tässä hieman beigensävyinen lintu, lienee dyykannut jostakin sävyn höyhenpukuunsa.

Harjun Oppiskeskus, a Farmland school, is good site to accomodate. A handsome male Red-backed Shrike and Wryneck in the garden!

Harjun oppimiskeskus Ravijoella on mainio (ja nykyään eräs harvoista) majapaikka. Matkaa stajipaikoille tulee 10 - 15km, mutta toisaalta ympäristö on jo itsessään miellyttävä. Iltakävelyllä löytyi vuodenpinnaksi koiras-pikkulepinkäinen ja aamulla vuodariksi piipitti käenpiika. Aamupalapöydässä oli mukava tavata vanhoja tuttuja ympäri Suomen. Kuultiinpa eräs nostalginen tarina Kuusamon Irnintien varreltakin :)

20.5. klo 02 - 14 järjestetiin Virolahden kunnan alueella arktika -linturalli.Tällä kertaa ei ollut rahkeita lähteä rallaamaan, mutta klo 6.10 - 14.00 retkeilimme Peten kanssa Virolahden kunnan alueella ja listasimme siinä ohessa havaitut lajit. Pientä scouttaamista tulevia keväitä silmällä pitäen?

Once abundant species, Ortolan has drasticly declined in Finland and everywhere in temperate parts of Europe in last decades. They won't be with us after 25 years :( picture from Georgia 2016

Pihlajantien varrella lauloi peltosirkku (kuva Georgiasta 2016).. Ennen niin yleinen laji on 30 vuodessa lähes hävinnyt Suomesta ja on nykyään harvalukuinen täällä kaakonkulmallakin. Romahdukselle on tunnistettu lukuisia syitä ilmastonmuutoksesta sopivan pesimäbiotoopin vähenemiseen, maanviljelyn muutoksiin ja laittomaan metsästykseen, mutta yhä vahvemmin näyttää siltä, että suuri syntipukki on maanviljelyssä käytettyjen tuholaismyrkkyjen sisältämä neonikotinoidi. Kukaan ei välitä, mutta kemianyritykset jatkavat lobbaamistaan tuotteidensa turvallisuuden puolesta, hamaan loppuun.

Virolahti church and cemetary is a good spot for warblers, Orioles, Corncrake etc. Newly arrived migrants were Icterine and Garden Warblers.

Virolahden hautausmaa on usein tuottanut hyviä lajeja. Tällä kertaa pinnalista karttui kultarinnalla ja lehtokertulla - yön aikana oli selvästikin saapunut hyönteissyöjiä.

Leerviiki bay, a two-weeek Arctic Migration event is going on here. With luck, its is possible to spot hundreds of thousands migrating Barnacle and Brent Geese, Common and Velvet Scoters, Long-tailed Ducks and Arctic Divers in a single day. Some scarcities and sub-rarities are usually seen during seawatching.

Leerviikin arktikapäiville oli kerääntynyt runsaasti harrastajia ja monenlaista mukavaa oheistoimintaa, kuten optiikkaesittelyä ja ravintola, oli tarjolla. Muutto sen sijaan oli vaisua, lajilista karttui vain muutamalla pinnalla kuten härkälinnulla, suosirrillä ja haahkalla. Kahvituokion keskeytti punakaulahanhihäly, mutta kuten yleensä, tälläkin kertaa linnut nousivat mantereen ylle jo ennen Klamilaa. Eli jäivät näkemättä.

An Arctic Tern, common everywhere in the Baltic and also in Lappland.

Leerviikin paikallista lapintiiraparia on kuulemma kuvannut lähes jokainen paikalle osunut kameranulkoiluttaja. Lapintiira on pitkäikäinen laji ja jos tämä yksilö palaa paikalle vaikka noin 20 vuoden ajan, siitä kertyy melkoinen määrä ruutuja :)

Kolsinpohjan polun varrella lauloi sirittäjiä ja mustapääkerttu, mutta pikkusiepon suhteen vesiperä. Tornilta löytyi tylli, lapinsirri, meriharakka sekä uuttukyyhky, muttei mitään yllätyksellistä.

Can you imagine what's this, slowly back-and-forth swinging creature? Yea, Jack Snipe he is!

Turalta ei Lintulahden puoleltakaan irronnut punapäänarskua, mutta jänkäkurppa piileskeli talven jäljiltä katkenneessa ruovikossa, ruokosirkkalintu surisi yhä ja uutena muuttajana yön aikana saapunut rastaskerttunen lauloi. Jänkäkurpan tuntee väreilyssäkin hauskan keinuttelevasta ruokailutyylistään.

You can spot famous birder characters almos anywhere in Virolahti. There was a Big Day Count Race on 20th, we didn't take part on it, but scouted for the coming years. In spite of sleeping first four crucial hours, we got 111 species, our list below (in Finnish only, too lazy to translate, sry!)

Ja kun kaakonkulmalla ollaan, tuttuja tapaa spondesti siellä täällä. Kuvassa retkenpinnaprojekti metsätiaisten kanssa käynnissä jossakin Kurkenlantien varrella.

Ralliajan viimeiset hetket käytimme staijaten Hämeenkylän lutakon kohdalla ja kas, kahden viimeisen minuutin aikana lajilista karttui vielä hempolla ja keltavästäräkillä. Lisäksi klo 14 jälkeen havaitsimme vielä mehiläishaukan, käenpiian ja niittykirvisen. Lopullinen lajimäärämme oli suhteellisen vaatimaton 111, koska monta helppoa lajia jäi uupumaan - kyhmyjoutsen, tundrahanhi, Melanitat ja alli, ruskosuo- ja mehiläishaukka, niittykirvinen sekä töyhtötintti pahimpina puutteina! Jos olisi ollut edes kohtalainen muuttopäivä ja startti olisi tapahtunut meilläkin jo klo 02, listaan olisi helposti voinut lisätä vesilintuja, arktisia kahlaajia, lehtokurpan, kehrääjän, rantakanoja jne. Joten sellaiset 130 lajia olisi hyvinkin ollut saavutettavissa. Ehkä ensi kerralla, reissu oli joka tapauksessa mukava, vaikkakin aivan liian lyhyt!

 Lajilista, 20.5. klo 6.10 - 14.00 Virolahti:

1		Laulujoutsen
2		Merihanhi
3		Kanadanhanhi
4		Valkoposkihanhi
5		Haapana
6		Tavi
7		Sinisorsa
8		Lapasorsa
9		Tukkasotka
10		Haahka
11		Telkkä
12		Tukkakoskelo
13		Isokoskelo
14		Fasaani
15		Kaakkuri
16		Kuikka
17		Silkkiuikku
18		Härkälintu
19		Merimetso
20		Kaulushaikara
21		Harmaahaikara
22		Merikotka
23		Varpushaukka
24		Hiirihaukka
25		Sääksi
26		Tuulihaukka
27		Nuolihaukka
28		Nokikana
29		Kurki
30		Meriharakka
31		Töyhtöhyyppä
32		Tylli
33		Kuovi
34		Suokukko
35		Lapinsirri
36		Suosirri
37		Rantasipi
38		Metsäviklo
39		Liro
40		Punajalkaviklo
41		Jänkäkurppa
42		Taivaanvuohi
43		Räyskä
44		Kalatiira
45		Lapintiira
46		Pikkulokki
47		Naurulokki
48		Kalalokki
49		Selkälokki
50		Harmaalokki
51		Merilokki
52		Uuttukyyhky
53		Sepelkyyhky
54		Käki
55		Tervapääsky
56		Palokärki
57		Käpytikka
58		Kiuru
59		Törmäpääsky
60		Haarapääsky
61		Räystäspääsky
62		Metsäkirvinen
63		Keltavästäräkki
64		Västäräkki
65		Peukaloinen
66		Rautiainen
67		Punarinta
68		Satakieli
69		Leppälintu
70		Pensastasku
71		Kivitasku
72		Mustarastas
73		Räkättirastas
74		Laulurastas
75		Punakylkirastas
76		Kulorastas
77		Ruokosirkkalintu
78		Kultarinta
79		Ruokokerttunen
80		Rytikerttunen
81		Rastaskerttunen
82		Hernekerttu
83		Pensaskerttu
84		Lehtokerttu
85		Mustapääkerttu
86		Sirittäjä
87		Tiltaltti
88		Pajulintu
89		Hippiäinen
90		Harmaasieppo
91		Kirjosieppo
92		Sinitiainen
93		Talitiainen
94		Puukiipijä
95		Närhi
96		Harakka
97		Naakka
98		Varis
99		Korppi
100		Kottarainen
101		Varpunen
102		Pikkuvarpunen
103		Peippo
104		Viherpeippo
105		Tikli
106		Vihervarpunen
107		Hemppo
108		Punavarpunen
109		Keltasirkku
110		Peltosirkku
111		Pajusirkku

23.5. vuoden 3. SSP -pyynti Alkkulanlammella

May 23, 2017, 7:26 am

≫ Next: 6.6. kauden 4. seurantapyynti - Ringing at Constant Effort Site, Akaa, W-Finland

≪ Previous: Virolahti toukokuun pikavisiitillä - Brief visit to SE -Finland, vicinity of the Russian border

$

0

0

Kirkkaan, heikosti länsituulisen yön jäljiltä aamu oli puolipilvinen ja varsin kolea, +2°C juuri ennen auringonnousua. Jo hämärissä lammella vaikutti hiljaiselta, eikä lintuja ollutkaan mitenkään runsaanpuoleisesti koko aamuna. Kuitenkin lajisto oli selvästi viime vuotista monipuolisempaa ja avomaan lintujen osuus oli suuri - kiitos kaikille talven kuluessa alueella talkoilleille, nyt sukkessiovaihe on palautettu lähemmäs alkutekijöitä ja linnut viihtyvät!

Pusikkoa on nyt juuri sopivasti altaan reunoilla. Aamu-usva tiivistyi lammen pintaan auringon noustessa.

Vuoden ensimmäinen SSP -rengastukseni oli tällä kertaa ruokokerttunen.

Lehtokertuilla oli selvästi muutto käynnissä, nyt rengastettiin neljä ja kontrolloitiin kuvan vuonna 2015 rengastettu yksilö. Lisäksi vähintään kolme lehtokerttua oli äänessä, muttei ihme kyllä ensimmäistäkään mustapääkerttua.

Punarintoja eksyi verkkoon ainostaan yksi, viime vuonna ennen raivausta laji oli pusikon runsaimpia lajeja.

Nuori (2kv) sinirintakoiras ilahdutti, Kim sai edellisellä kerralla naaras-sinirinnan, joten kyseessä oli pyyntipaikan vasta toinen rengastus. Takavuosina laji oli alueella melko säännöllinen läpimuuttaja.

Muista havainnoista voisi mainita kolme punavarpusta, ilmeisesti ainakin yksi näistä oli paikallinen laulava 2kv koiras (joka ei vielä ole punainen), sekä neljä pyrstötiaista, jotka kertaalleen pyörivät verkoillakin, mutta eivät haksahtaneet verkkoon.

Suurempi allas idän suunnasta nähtynä usvaan peittyneenä. Verkkopaikoista suurin osa vasemmassa laidassa.

Pyynnin tulokset alla:

	reng	kontr
Rautiainen	1	1
Punarinta		1
Satakieli	1	1
Sinirinta (alalaji svecica)	1
Räkättirastas	1
Ruokokerttunen	5
Hernekerttu	1
Pensaskerttu	2
Lehtokerttu	4	1
Pajulintu	1
Talitiainen		1
Viherpeippo	1
Keltasirkku	1
Pajusirkku		1
	19	6
		25

6.6. kauden 4. seurantapyynti - Ringing at Constant Effort Site, Akaa, W-Finland

June 7, 2017, 7:28 am

≫ Next: Seurantapyynti 11.6. - Ringing at CES, 11th June

≪ Previous: 23.5. vuoden 3. SSP -pyynti Alkkulanlammella

$

0

0

Sateisen yön jäljiltä pilvinen, mutta tyyni ja lämmin aamu, +10 C. Linnut olivat hyvin äänessä, ilmassa leijui vahvana kukkivan seljan tuoksu, viitasirkkalintu raksutti, ruokosirkkalinnun pirinä kantautui ruovikosta, kolme viitakerttusta lauloi rengastusalueella ja vähintään neljä satakieltä säesti, kerrassaan maaginen tunnelma!

Ringing is carried out with 11 mistnets, most of which are bordering old sewage ponds

Eräs aamun ensimmäsiä lintuja verkossa, altaan reunan perimmäisen verkon rannan puoleisessa päässä, oli renkaallinen nuori (2kv) punakylkirastas. Lintu oli varustettu renkaalla, jossa sarjannumeron lisäksi luki yllättäen "1000 Brussels" - siis belgialainen kontrolli, mukava tapaaminen!

One of the first birds for the morning was a nice retrap of a Belgian Redwing

Monella hyönteissyöjällä on vielä muutto kesken, verkosta tuli sekä ruokokerttunen, että lehtokerttu, joilla oli vielä runsaasti muuttomatkaan polttoaineeksi tarvittavaa rasvavarastoa kerättynä. Sen sijaan kaikki viisi naaraspukuista punavarpusta olivat 0 -rasvalla, eli ehkä jo asettuneet alueelle paikalliseksi. Rengastettujen ohella pensaissa hyöri ainakin yksi vanha, kauniin karmiininpunainen koiras sekä muutama laulava lintu.

Common Rosefinch is - well, common! Today five ringed and another five seen/heard

Aamun paras verkkokierros klo 05 alkaen tuotti noin puolet aamun rengastuksista, noin tunti auringonnousun (klo 3.44)  jälkeen linnut liikkuvat yleensä aktiivisesti ja matalalla pensaikossa, jolloin niitä jää myös verkkohin.

Best round was right after 5.00

Perimmäisestä altaanreunaverkosta tuli tällä kierroksella myös juovaton acro, jota piti hetken käpistellä määrityksen varmistamiseksi.

These unstreaked Acrocephalus -warblers are sometimes tricky even in adult plumage. This is a Marsh Warbler, a new ringing species for this site. Marsh Warbler used to much more common than Blyth's Reed Warbler in W-Finland 20-30 years ago, but has reduced a lot, meanwhile Blyth's Reed Warbler has increased significantly.

Toisen käsisulan sisähöydyn kovertuma oli molemmissa siivissä 10mm ja siiven pituus oli 71mm. Mitat yhdistettynä kapealti valkokärkisiin käsisulkiin, lyhyehköön ja suhteellisen paksukärkiseen nokkaan, silmäkulmajuovan kanssa tasaväriseen silmärenkaaseen, vaaleahkoihin jalkoihin sekä lämpimänruskean sävyn puuttumiseen yläperästä, varmistivat määrityksen luhtakerttuseksi. Taisi olla uusi rengastuslaji pyyntipaikalle? Joka tapauksessa luhtakerttunen on viime vuosikymmeninä selvästi vähentynyt sisämaassa ja on huomattavsti viitakerttusta harvalukuisempi nykyään.

Blyth's Reed Warbler is not uncommon. Today three singing males and one calling bird were seen

Viitakerttuset lauloivat aktiivisesti koko aamun, eivätkä yhtä varoittelevaa, läheltä nähtyä yksilöä lukuun ottamatta poistuneet laulupaikoiltaan ja onnistuivat välttämään tällä kertaa lintuverkot. Toivottavasti pesinnät onnistuvat ja jokunen poikue osuu verkkoon myöhemmin kesällä.

Ponds seem to be producing lot of insects, so there is plenty of food for Little Gulls

Rengastuskierrosten välillä ja lopuksi voi aina yrittää kuvata vain muutaman metrin päästä ohi viuhtovia pikkulokkeja - haastavaa, eikä täydellistä ruutua syntynyt taaskaan, ohessa pari vähemmän huonoa.

Red Elderberry is nowadays common and in late summer especially Starlings and Sylvia -warblers are attracted by its ripe red berries. It is not natural to Finland, but introduced to gardens on 19th century

Terttuselja oli kukassa kaikkialla ympäri rengastusalueen. Laji on jo heinäkuun puolivälillä supersuosiossa kerttujen parissa, sillä mehevät punaiset marjat kypsyvät varhain. Terttuseljan leviämishistoriaa Suomessa ei tarkkaan tunneta, mutta alunperin sitä on 1800 -luvulta alkaen tuotu koristekasviksi kartanoiden puistoihin. Sittemmin laji on levinnyt lintujen levittämänä noin Oulun seudulle asti ja luokitellaan lievästi haitalliseksi vieraslajiksi. Lintujen kannalta terttuselja on kuitenkin tervetullut lisä luontoomme.

Map butterfly is increasing in numbers in this area

Ensimmäisen sukupolven karttaperhonen Araschnia levana näyttätyi verkkokierrosten välissä. Laji on viime vuosikymmeninä levittänynyt pohjoisemmaksi, muttei vieläkään ole näillä main kovin runsas.

Pyynnin tulokset ohessa:

					reng/ringings	kontr/retraps
	Satakieli		Thrush Nightingale		1
	Räkättirastas		Fieldfare		5
	Punakylkirastas		Redwing		2	1
	Ruokokerttunen		Sedge Warbler		4	1
	Luhtakerttunen		Marsh Warbler		1
	Pensaskerttu		Common Whitethroat		2	1
	Lehtokerttu		Garden Warbler		2
	Pajulintu		Willow Warbler		3
	Talitiainen		Great Tit		1	1
	Peippo		Chaffinch		1
	Punavarpunen		Common Rosefinch		5
	Pajusirkku		Reed Bunting		1
					28	4
						32

Seurantapyynti 11.6. - Ringing at CES, 11th June

June 12, 2017, 3:12 pm

≫ Next: Vieraslajeja, tulokaslaji ja kesän etenemistä 30.6. - Alien and invasive species after Midsummer

≪ Previous: 6.6. kauden 4. seurantapyynti - Ringing at Constant Effort Site, Akaa, W-Finland

$

0

0

After calm, cloudy night quite slow start for ringing. Thrush Nightingales, Blyth's Reed and a Savi's Warbler were singing actively, but a River Warbler sang only brief sections - perhaps it was paired already? Last time there was at least eight Common Rosefinches around, now just one singing male left.

Tyyni, pilvinen yö, +14°C ja kaikinpuolin hyvä pyyntisää. Linnut olivat varsin hyvin äänessä, paitsi viitasirkkalintu, joka lauloi vain lyhyitä pätkiä yöllä ja vähän pidempään klo 9 maissa. Olisiko ehkä jo löytänyt puolison? Edelliseen pyyntikertaan verrattuna maastossa oli kuitenkin hyvin hiljaisen oloista, pensaissa ei juuri hyörinyt lintuja ja viime kerralla runsaat punavarpusetkin olivat poistuneet, yhtä laulavaa koirasta lukuun ottamatta.

One of at least four singing male Blyth's Reed Warblers in the area

Viitakerttusia lauloi maastossa neljä eri koirasta, kaksi rengastusalueella ja kaksi alueen pohjoispuolella. Yksi osui verkkoonkin ja oli varmaankin toinen näistä verkkojen lähellä laulavista linnuista.

Blyth's Reed Warbler

Satakieliä lauloi alueella vähintään neljä yksilöä ja taas yksi tuli verkostakin, tällä kertaa ensimmäisen kesän yksilö (ja varmaan laulava koiras, mutta tätähän ei voi päältäpäin tietää)

Thrush Nightingale, 1st summer

Hieman yllättävämpi seurantapyyntilaji oli löytänyt tiensä pensaikkoalueen tuplaverkkoon ja oli kaiken lisäksi renkaaton yksilö:

Kestrel, male

Tuulihaukka siis, koiraslintu ja kuluneiden siipisulkien sekä ruskeahtavien, kuvioitujen käsisulan peitinhöyhenten perusteella ensimmäisen kesän (2kv) yksilö.

Kestrel, male

Aamun pyynnin tulokset taulukossa:

				reng/ringed	kontr/retrap
	Tuulihaukka		Common Kestrel	1
	Rautiainen		Dunnock		1
	Punarinta		European Robin	1
	Satakieli		Thrush Nightingale	1
	Räkättirastas		Fielfare	2
	Ruokokerttunen		Sedge Warbler	1	4
	Viitakerttunen		Blyth's Reed Warbler	1
	Pensaskerttu		Common Whitethroat	3
	Lehtokerttu		Garden Warbler	3	1
	Sinitiainen		Eurasian Blue Tit	1
	Talitiainen		Great Tit	1	1
	Peippo		Chaffinch	1
	Pajusirkku		Reed Bunting	1
	Keltasirkku		Yellowhammer		1
				17	8
					25

---

Vieraslajeja, tulokaslaji ja kesän etenemistä 30.6. - Alien and invasive species after Midsummer

July 4, 2017, 1:00 pm

≫ Next: Sepeltasku maurus Ylöjärvellä - Siberian Stonechat maurus at Ylöjärvi, Finland

≪ Previous: Seurantapyynti 11.6. - Ringing at CES, 11th June

$

0

0

Surkeista keleistä huolimatta kesä etenee vääjäämättä. Edellisestä seurantapyynnistä 11.6. on vierähtänyt pari viikkoa ja tällä välin maastossa onkin tapahtunut paljon. Yön Satakielet ovat jo pääosin vaienneet ja uutena muuttajana oli saapunut kultarinta, joka lauloi rengastuspaikan lähellä korkeimpien lehtipuiden latvuksissa.

Pyyntipaikan kasvillisuus rehottaa ja eräs näkyvimmistä lajeista on lupiini. Se on vieraslaji, josta on mahdoton päästä eroon. Monen mielestä tämä alunperin pohjoisamerikkalainen hernekasvi on maiseman kaunistus, mutta mielipiteistä huolimatta laji on vakava uhka alkuperäisille niittyjen ja ketojen kasveillemme.

Varsinainen riesa on myös lampia reunustava, keskieurooppalaista alkuperää oleva vieraslaji isosorsimo. Oman kokemukseni perusteella isosorsimokasvusto muistuttaa ulkoisesti järviruokokasvustoa, mutta järviruokoon verrattuna kirvat ja muut hyönteiset eivät siinä viihdy. Käytännössä isosorsimokasvusto on kerttusten ja muiden hyönteissyöjien ravinnonhankinnan kannalta kuin autiomaa.

Savi's Warbler. This specimen was greyish and very pale below. I don't think subspecific ID is possible for a single stray individual, but birds from Central Asia (ssp. fusca) are paler than nominate birds.

Keväästä saakka paikalla ollut ruokosirkkalintu oli siirtynyt laulamaan ruovikon lähireunaan, joten käytin hiljaisen aamukierroksen jälkeisen ajan teemapyyntiin. Ruokosirkkalintu on luonnossamme tulokaslaji. Tulokaslaji laajentaa levinneisyysaluettaan luontaisesti, eikä ole suoranaisesti ihmisen levittämä toisin kuin vieraslajit. Kuitenkin myös tulokaslajit ovat usein hyötyneet ihmisen toiminnasta ja ruokosirkkalinnunkin suosimat ruokotiheiköt ovat suorastaan räjähtäneet meren ja järvien lahdille ihmisen toiminnasta aiheutuneen rehevöitymisen myötä. Ruokosirkkalinnusta lajina ei silti ole haittaa alkuperäislajeillemme. Se on löytänyt kaikkein tiheimmästä ruokoviidakosta itselleen sopivan, asuttamattoman lokeron.

Edellisellä kerralla rengastamani viitakerttunen tuli kontrolliksi kohdasta, jossa oli aiemmin laulanut viitakerttunen, mutta jossa ei nyt aamulla laulanut mikään. Arvelin, että kyseessä saattaisi olla pariutunut koiras, etäältä kun kantautui vielä pariutumattoman, yhä sinnikkäästi laulavan viitakerttusen laulu. Arveluni osui todennäköisesti oikeaan, sillä lähes samasta paikasta tuli verkkoon hetkeä myöhemmin suurella hautomalaikulla varustettu viitakerttunen, selvästikin naaras. Toivottavasti pesintä sujuu hyvin koleista päivistä huolimatta.

Lintumaailmassa pesinnät eivät ole tänäkään vuonna sujuneet kovin hyvin ja voisi sanoa, että monen lajin pesinnät ovat jopa pari viikkoa myöhässä. Kuvan nuori vihervarpunen sai kunnian olla vuoden ensimmäinen paikalla rengastettu poikanen. Lisäksi myös punarinta- ja talitiaisnuorukaiset osuivat verkkoon. Käpylinnuilla oli aamun aikana pientä liikehdintää, yhteensä 37 pikkukäpylinnun kuuloista matkasi pääosin lännen suuntaan pikku parvina.

Pyynnin tulokset:

				reng/ringed	kontr/retrap
	Rautiainen		Dunnock	1
	Punarinta		European Robin	1
	Satakieli		Thrush Nightingale	1
	Punakylkirastas		Redwing	1
	Ruokosirkkalintu		Savi's Warbler	1
	Ruokokerttunen		Sedge Warbler	1
	Viitakerttunen		Blyth's Reed Warbler	1	1
	Pensaskerttu		Common Whitethroat		2
	Lehtokerttu		Garden Warbler	3	2
	Pajulintu		Willow Warbler	2
	Talitiainen		Great Tit	2	1
	Peippo		Chaffinch	1
	Vihervarpunen		Siskin	2
	Pajusirkku		Reed Bunting	1
				18	6
					24

Sepeltasku maurus Ylöjärvellä - Siberian Stonechat maurus at Ylöjärvi, Finland

July 21, 2017, 4:21 am

≫ Next: Bulgaria in June - Bulgariassa 20.-29.6.2017

≪ Previous: Vieraslajeja, tulokaslaji ja kesän etenemistä 30.6. - Alien and invasive species after Midsummer

$

0

0

Siberian Stonechat Saxicola maurus male, 30 Jun 2107, Ylöjärvi, Hanhijärvi © Kari Kekki

Ylöjärven Hanhijärvellä on viettänyt kesää kuvan sepeltasku -koiras. Kiitokset Kari Kekille kuvan lainaamisesta. Vesa Korhonen löysi linnun ensimmäisen kerran 27.6. ja se lienee saapunut reviirilleen jo keväällä tai alkukesällä. Samassa idyllisessä maalaismaisemassa on huomattavan runsaasti pensastaskuja, mutta toistaiseksi ei ole tiedossa, onko sepeltasku mahdollisesti pariutunut pensastaskunaaraan kanssa, risteymäpoikasista puhumattakaan.

Siberian Stonechat Saxicola maurus male, 30 Jun 2107, Ylöjärvi, Hanhijärvi © JV

Siberian Stonechat Saxicola maurus male, 30 Jun 2107, Ylöjärvi, Hanhijärvi © JV

Hyvinä eroina mustapäätaskuun S. rubicola ovat mm. erittäin laaja, puhtaanvalkoinen yläperä ilman tummia ruotijuovia edes pisimmissä yläpeitinhöyhenissä, syvän mustat kainalo- ja siiven alapeitinhöyhenet, pienialainen rinnan yläosaan rajoittunut persikansävyisen oranssi lautuma, puhtaanvalkeat kupeet ja vatsa, sekä hyvin leveälti valkeat kaulansivut. Sukupuolen määritys koiraaksi on värikkään ja kontrastikkaan linnun tapauksessa itsestäänselvää, mutta entä linnun ikä?

Vanhat maurukset vaihtavat höyhenpukunsa täydellisesti heti pesinnän jälkeen, varhain elo- syyskuussa. Nuoret sulkivat vain osittain ja myöhemmin syksyllä, eivätkä välttämättä vaihda yhtään isoa peitinhöyhentä. Nykykäsityksen mukaan molemmilla ikäluokilla on keväällä pesintää edeltävä, laajuudeltaan vaihteleva osittainen sulkasato, joten pelkästään eri-ikäisten höyhenten läsnäoloon perustuen ikää ei voi luotettavasti määrittää. Linnulla erottuu selvä pituusero valkoisissa sisimmissä isoissa peitinhöyhenissä verrattuna selvästi lyhyempiin, kuluneisiin mutta pohjaväriltään silti mustahkoihin uloimpiin peitinhöyheniin. Mustakeskustaisissa hartiahöyhenissä on melko kulunut vaaleanruskea reunus. Pienet ja keskimmäiset peitinhöyhenet ovat syvänmustat ja melko tuoreen oloiset. Selkähöyhenissäkin on mustat keskustat, mutta seassa on myös ruskeammansävyisiä höyheniä tai höyhenkärkiä, kuten päälaen takaosassakin. Tertiaalit, sisimmät kyynärsulat ja monissa kuvissa muutkin siipisulat vaikuttavat pohjaväriltään ruskeanmustilta, joskin melko kuluneilta. Kysymys kuuluukin, kuinka kuluneelta edellisenä syksynä vaihdettu ad siipi voi näyttää kesäkuun lopussa verrattuna juvenaaliin siipeen? Parhaiten tähän saisi epäilemättä vastauksen tutkimalla lintu kädessä, koska valokuvista kuluneisuutta on hankala arvioida ja kuvissa on yllättävän paljon vaihtelua. Työmäärityksenä lintua voisi pitää 2kv:na kuluneisuuden ja uusien ja vanhojen peitinhöyhenten pituuseron perusteella.

Siberian Stonechat habitat, the bird is holding territory along with several breeding Whinchats © JV

Mutta eivät pulmat tähän lopu. IOC World Bird List 7.2 - jonka mukaista luokittelua noudatetaan mm. naapurimaassamme Ruotsissa - on hiljattain nostanut lajin asemaan sepeltaskun itäisen muodon, "siperiantaskun"Stejneger's Stonechat Saxicola stejnegeri. Tämä taksoni on tavattu Euroopassa ja WP:llä toistaiseksi vasta kahdeksan kertaa: Briteissä ja Ruotsissa kolmasti, Hollannissa kahdesti (joista toinen yksilö oli tavattu jo Britanniassa) sekä kerran Suomessakin, 31.10.-26.11.2013 Orivedellä. Koska muoto on maastossa (lähes) mahdoton erottaa mauruksesta, tiettävästi kaikkiin Suomessa toistaiseksi tavattuihin maurus -havaintoihin sisältyy stejnegerin mahdollisuus (ehkä mitat tai mtDNA jostakin museonäytteestä riittävät määrittämään edes yhden?). Jos sattuisi käymään niin, että eräänä päivänä Suomessa siirryttäisiin noudattamaan IOC:n taksonomiaa, Oriveden linnun bonganneet saisivat siperiantaskusta pinnan, mutta samalla menettäisivät sepeltasku/siperiantasku -lajipariksi taantuvan mauruksen. Ja jottei kaikki olisi liian helppoa, niin Utön "kaspiantaskuista"Saxicola maurus hemprichii jomman kumman havainneet saisivat sittenkin pitää sepeltaskun listoillaan. Mutta vain siihen saakka, kunnes nämä valkotyvipyrstöiset muodot kenties edelleen splitataan omaksi lajikseen erilleen mauruksesta. (Kaukasuksen pohjoispuolella pesivä muoto oli ennen nimeltään Saxicola maurus variegatus, mutta vanhin nimi, jota siten tulee käyttää, on Saxicola maurus hemprichii. Vastaavasti Itä-Turkin, Transkaukasian ja Pohjois-Iranin alueella esiintyvä eteläisempi muoto, vanhalta nimeltään Saxicola maurus armenicus, peri nimen Saxicola maurus variegatus.Molemmat alalajit ovat kookkaita, vaaleita ja pyrstösulkien tyvellä on valkoista noin 20 - 80% pyrstön pituudesta).

Stejneger's Stonechat, 1st winter male, Orivesi, Finland, 7 Nov 2013 © JV

Stejneger's Stonechat, 1st winter male, Orivesi, Finland, 7 Nov 2013 © JV

Stejneger's Stonechat, 1st winter male, Orivesi, Finland, 7 Nov 2013 © JV

Stejneger's Stonechat, 1st winter male, Orivesi, Finland, 7 Nov 2013 © JV

Bulgaria in June - Bulgariassa 20.-29.6.2017

August 27, 2017, 6:46 pm

≫ Next: 27.9. Sokeritehtaan mäellä

≪ Previous: Sepeltasku maurus Ylöjärvellä - Siberian Stonechat maurus at Ylöjärvi, Finland

$

0

0

Bulgaria on hieno, kaunis ja vieraanvarainen maa, jossa koko perheen rantalomailuun voi yhdistää myös pientä lähiretkeilyä. Tämän EU -jäsenmaan pesimälinnustoon kuuluu eurooppalaisittain mielenkiintoisia lajeja, kuten isotrappi, aavikkohaukka, kiharapelikaani, kivikkopyy, punakottarainen, nunnatasku, kenttäkerttunen, oliivikultarinta, kalliokiipijä, kallionakkeli jne. Myös ruoka on erittäin hyvää ja vaikutteita on niin kreikkalaisesta, keskiaasialaisesta kuin itäeurooppalaisestakin keittiöstä. Suomalaisittain myös hintataso on miellyttävä. Vietimme 10 päivää lähinnä Sunny Beachilla, mutta teimme myös yhden yön retken Rhodopivuoristoon aivan Kreikan rajalle.

Bulgaria is a good choice if you want to make a family holiday combined with some fair birding. Even in the hottest summer months a nice selection of breeders can be found: Great Bustard, Saker Falcon, Eastern Imperial Eagle, Dalmatian Pelican, Pygmy Cormorant, Rock Partridge, Capercaillie, Rosy Starling, Pied Wheatear, Masked Shrike, Paddyfield and Olive-tree Warblers, Wallcreeper, Western Rock Nuthatch, White-backed Woodpecker ssp. lilfordi and Black-headed Bunting all belong to the breeding fauna of this variable, medium-sized European Union member state.

Sunny Beach, Pomorie and Nessebar

Protected sand dunes in Sunny Beach

Sunny Beach is the biggest and the most traditional resort in Bulgaria. Some protected sand dunes lie between the hotel area and the beach, with the strong stench of Wild privet (Ligustrum) in the air. The beach is 8km's long and the area is packed with 600 hotels and countless restaurants and nightclubs!

Black Sea coast near Pomorie saltpans

Salt museum at Southern end of Lake Pomorie

Mediterranean and Black-headed Gulls and Sandwich Terns at Pomorie saltpans

Avocets from Pomorie salt museum

Black-winged Stilt from Pomorie salt museum

Little Tern from Pomorie salt museum

Nessebar, or Mesembria, is a prominent ancient settlement with UNESCO World Heritage status. It is packed with nice restaurants and countles ruins and historical sites, like 40 churches etc.

Nessebar gardens

Yellow-legged Gull is the default species here, but Caspian Gull do occur, too

Small flock of Harbour Porpoise was swimming in Nessebar harbour

Nessebar and fishing boats

Burgas



An immature Dalmatian Pelican, with sunflower fields in the background in Lake Bourgas

A flock of Pelicans feeding at Lake Bourgas, with similar fish-chasing manner than Cormorants

A Dalmatian Pelican

Little Bittern was quite common in Lake Bourgas

A fly-by Little Bittern in Lake Bourgas

A few Glossy Ibises were seen here and there

Eastern Olivaceous Warbler is very abundant and noisy, but skulking

Noc Emona

Nos Emona (Cape Emona) is a quiet, small peninsula about one hours drive from Sunny Beach to north. The road from the main road E87 was very variable in quality and some parts were barely drivable. This is where the Balkan Mountains range unites with the Black Sea.

Jackals are not rare in the Balkan mountains, but this was the only one we saw

Small lighthouse at Cape Emona. This is where we saw a male Finch's Wheatear perching on the garden fence

Deep coastline, Balkan Mountains meets Black Sea

Black-headed Bunting was common here. Male.

Eastern Rhodope mountains

After a three-hours drive from the Black Sea through vast crop plains, the Rhodope mountain range started

Trigrad is an idyllic village in the Eastern Rhodope mountains

Alpine meadow in the Rhodopes

Trigrad is surrounded by mountains and coniferous forests. There are over 200 limestone caves in this area and no less than 31 species of bats have been recorded here!

Red-rumped Swallows were collecting nest material just a couple of meters from the car

Red-rumped Swallow

Red-rumped Swallow

Alpine Swifts

Pallid Swift

Long-tailed Tit of continental subspecies

The Trigrad gorge has steep rock faces and is a well-known breeding site of Wallcreeper. The entrance to vast limestone cave and underwater river, "the Devils Eye", lies here, too.

Strandzha forest

Strandzha forest lies in the southeasternmost corner of Bulgaria, at the Greek border. This is one of the breeding areas of rare White-backed Woodpecker ssp. lilfordi

Species list:

	ANSERIFORMES: Anatidae
1	Mute Swan		Cygnus olor		kyhmyjoutsen
2	Common Shelduck		Tadorna tadorna		ristisorsa
3	Ruddy Shelduck		Tadorna ferruginea		ruostesorsa
4	Common Pochard		Aythya ferina		punasotka
5	Mallard		Anas platyrhynchos		sinisorsa
	PHOENICOPTERIFORMES: Podicipedidae
6	Red-necked Grebe		Podiceps grisegena		härkälintu
7	Great Crested Grebe		Podiceps cristatus		silkkiuikku
	COLUMBIFORMES: Columbidae
8	Rock Dove		Columba livia		kalliokyyhky
9	Wood Pigeon		Columba palumbus		sepelkyyhky
10	European Turtle Dove		Streptopelia turtur		turturikyyhky
11	Eurasian Collared Dove		Streptopelia decaocto		turkinkyyhky
	CAPRIMULGIFORMES: Caprimulgidae
12	European Nightjar		Caprimulgus europaeus		kehrääjä
	CAPRIMULGIFORMES: Apodidae
13	Alpine Swift		Tachymarptis melba		alppikiitäjä
14	Pallid Swift		Apus pallidus		vaaleakiitäjä
15	Common Swift		Apus apus		tervapääsky
	CUCULIFORMES: Cuculidae
16	Common Cuckoo		Cuculus canorus		käki
	GRUIFORMES: Rallidae
17	Common Moorhen		Gallinula chloropus		Liejukana
18	Common Coot		Fulica atra		nokikana
	PELECANIFORMES: Ciconiidae
19	Black Stork		Ciconia nigra		mustahaikara
20	European White Stork		Ciconia ciconia		kattohaikara
	PELECANIFORMES: Pelecanidae
21	Great White Pelican		Pelecanus onocrotalus		pelikaani
22	Dalmatian Pelican		Pelecanus crispus		kiharapelikaani
	PELECANIFORMES: Ardeidae
23	Little Bittern		Ixobrychus minutus		pikkuhaikara
24	Black-crowned Night Heron		Nycticorax nycticorax		yöhaikara
25	Squacco Heron		Ardeola ralloides		rääkkähaikara
26	Grey Heron		Ardea cinerea		harmaahaikara
27	Purple Heron		Ardea purpurea		ruskohaikara
28	Little Egret		Egretta garzetta		silkkihaikara
	PELECANIFORMES: Threskiornithidae
29	Eurasian Spoonbill		Platalea leucorodia		kapustahaikara
30	Glossy Ibis		Plegadis falcinellus		pronssi-iibis
	PELECANIFORMES: Phalacrocoracidae
31	Pygmy Cormorant		Microcarbo pygmaeus		pikkumerimetso
32	Great Cormorant		Phalacrocorax carbo		merimetso
	CHARADRIIFORMES: Recurvirostridae
33	Pied Avocet		Recurvirostra avosetta		avosetti
34	Black-winged Stilt		Himantopus himantopus		pitkäjalka
	CHARADRIIFORMES: Charadriidae
35	Little Ringed Plover		Charadrius dubius		pikkutylli
36	Kentish Plover		Charadrius alexandrinus		mustajalkatylli
37	Northern Lapwing		Vanellus vanellus		töyhtöhyyppä
	CHARADRIIFORMES: Scolopacidae
38	Black-tailed Godwit		Limosa limosa		mustapyrstökuiri
39	Common Sandpiper		Actitis hypoleucos		rantasipi
40	Spotted Redshank		Tringa erythropus		mustaviklo
41	Common Greenshank		Tringa nebularia		valkoviklo
42	Common Redshank		Tringa totanus		punajalkaviklo
43	Marsh Sandpiper		Tringa stagnatilis		lampiviklo
	CHARADRIIFORMES: Glareolidae
44	Collared Pratincole		Glareola pratincola		pääskykahlaaja
	CHARADRIIFORMES: Laridae
45	Slender-billed Gull		Chroicocephalus genei		kaitanokkalokki
46	Black-headed Gull		Chroicocephalus ridibundus		naurulokki
47	Little Gull		Hydrocoloeus minutus		pikkulokki
48	Mediterranean Gull		Ichthyaetus melanocephalus		mustanmerenlokki
49	Yellow-legged Gull		Larus michahellis		etelänharmaalokki
50	Little Tern		Sternula albifrons		pikkutiira
51	Whiskered Tern		Chlidonias hybrida		valkoposkitiira
52	Black Tern		Chlidonias niger		mustatiira
53	Common Tern		Sterna hirundo		kalatiira
54	Sandwich Tern		Thalasseus sandvicensis		riuttatiira
	ACCIPITRIFORMES: Accipitridae
55	Western Marsh Harrier		Circus aeruginosus		ruskosuohaukka
56	Montagu's Harrier		Circus pygargus		niittysuohaukka
57	Black Kite		Milvus migrans		haarahaukka
58	Eurasian Buzzard		Buteo buteo		hiirihaukka
	STRIGIFORMES: Strigidae
59	Little Owl		Athene noctua		minervanpöllö
	BUCEROTIFORMES: Upupidae
60	Common Hoopoe		Upupa epops		harjalintu
	PICIFORMES: Picidae
61	Green Woodpecker		Picus viridis		vihertikka
62	Black Woodpecker		Dryocopus martius		palokärki
63	Lesser Spotted Woodpecker		Dendrocopos minor		pikkutikka
64	Middle Spotted Woodpecker		Dendrocopos medius		tammitikka
65	Syrian Woodpecker		Dendrocopos syriacus		syyriantikka
66	Great Spotted Woodpecker		Dendrocopos major		käpytikka
	CORACIIFORMES: Meropidae
67	European Bee-eater		Merops apiaster		mehiläissyöjä
	CORACIIFORMES: Coraciidae
68	European Roller		Coracias garrulus		sininärhi
	FALCONIFORMES: Falconidae
69	Common Kestrel		Falco tinnunculus		tuulihaukka
70	Eurasian Hobby		Falco subbuteo		nuolihaukka
71	Peregrine Falcon		Falco peregrinus		muuttohaukka
	PASSERIFORMES: Oriolidae
72	Eurasian Golden Oriole		Oriolus oriolus		Kuhankeittäjä
73	PASSERIFORMES: Laniidae
74	Red-backed Shrike		Lanius collurio		pikkulepinkäinen
75	Lesser Grey Shrike		Lanius minor		mustaotsalepinkäinen
76	Woodchat Shrike		Lanius senator		punapäälepinkäinen
	PASSERIFORMES: Corvidae
77	Eurasian Jay		Garrulus glandarius		närhi
78	Eurasian Magpie		Pica pica		harakka
79	Eurasian Jackdaw		Corvus monedula		naakka
80	Rook		Corvus frugilegus		mustavaris
81	Common Raven		Corvus corax		korppi
82	Hooded Crow		Corvus corone cornix		varis
	PASSERIFORMES: Prunellidae
83	Dunnock		Prunella modularis		rautiainen
	PASSERIFORMES: Passeridae
84	House Sparrow		Passer domesticus		varpunen
85	Spanish Sparrow		Passer hispaniolensis		pensasvarpunen
86	Eurasian Tree Sparrow		Passer montanus		pikkuvarpunen
	PASSERIFORMES: Motacillidae
87	Tree Pipit		Anthus trivialis		metsäkirvinen
88	Grey Wagtail		Motacilla cinerea		virtavästäräkki
89	White Wagtail		Motacilla alba		västäräkki
	PASSERIFORMES: Fringillidae
90	Common Chaffinch		Fringilla coelebs		peippo
91	Eurasian Bullfinch		Pyrrhula pyrrhula		punatulkku
92	European Greenfinch		Chloris chloris		viherpeippo
93	European Goldfinch		Carduelis carduelis		tikli
94	European Serin		Serinus serinus		keltahemppo
	PASSERIFORMES: Emberizidae
95	Black-headed Bunting		Granativora melanocephala		mustapääsirkku
96	Corn Bunting		Emberiza calandra		harmaasirkku
97	Rock Bunting		Emberiza cia		vuorisirkku
98	Ortolan Bunting		Emberiza hortulana		peltosirkku
	PASSERIFORMES: Paridae
99	Coal Tit		Periparus ater		kuusitiainen
100	Crested Tit		Lophophanes cristatus		töyhtötiainen
101	Marsh Tit		Poecile palustris		viitatiainen
102	Willow Tit		Poecile montanus		hömötiainen
103	Blue Tit		Cyanistes caeruleus		sinitiainen
104	Great Tit		Parus major		talitiainen
	PASSERIFORMES: Remizidae
105	European Penduline Tit		Remiz pendulinus		pussitiainen
	PASSERIFORMES: Alaudidae
106	Crested Lark		Galerida cristata		töyhtökiuru
	PASSERIFORMES: Locustellidae
107	Savi's Warbler		Locustella luscinioides		ruokosirkkalintu
	PASSERIFORMES: Acrocephalidae
108	Olivaceous Warbler		Iduna pallida		vaaleakultarinta
109	Olive-tree Warbler		Hippolais olivetorum		oliivikultarinta
110	Common Reed Warbler		Acrocephalus scirpaceus		rytikerttunen
111	Great Reed Warbler		Acrocephalus arundinaceus		rastaskerttunen
	PASSERIFORMES: Hirundinidae
112	Northern House Martin		Delichon urbicum		räystäspääsky
113	Red-rumped Swallow		Cecropis daurica		ruostepääsky
114	Barn Swallow		Hirundo rustica		haarapääsky
115	Eurasian Crag Martin		Ptyonoprogne rupestris		kalliopääsky
116	Sand Martin		Riparia riparia		törmäpääsky
	PASSERIFORMES: Phylloscopidae
117	Eastern Bonelli's Warbler		Rhadina orientalis		balkaninuunilintu
118	Common Chiffchaff		Phylloscopus collybita		tiltaltti
	PASSERIFORMES: Scotocercidae
119	Cetti's Warbler		Cettia cetti		silkkikerttunen
	PASSERIFORMES: Aegithalidae
120	Long-tailed Tit		Aegithalos caudatus		pyrstötiainen
	PASSERIFORMES: Sylviidae
121	Eurasian Blackcap		Sylvia atricapilla		mustapääkerttu
122	Eastern Orphean Warbler		Curruca crassirostris		idänorfeuskerttu
123	Lesser Whitethroat		Curruca curruca		hernekerttu
124	Common Whitethroat		Curruca communis		pensaskerttu
	PASSERIFORMES: Regulidae
125	Eurasian Firecrest		Regulus ignicapilla		tulipäähippiäinen
	PASSERIFORMES: Certhiidae
126	Eurasian Treecreeper		Certhia familiaris		puukiipijä
	PASSERIFORMES: Sittidae
127	Eurasian Nuthatch		Sitta europaea		Pähkinänakkeli
	PASSERIFORMES: Troglodytidae
128	Eurasian Wren		Troglodytes troglodytes		peukaloinen
	PASSERIFORMES: Sturnidae
129	Common Starling		Sturnus vulgaris		kottarainen
	PASSERIFORMES: Cinclidae
130	White-throated Dipper		Cinclus cinclus		koskikara
	PASSERIFORMES: Muscicapidae
131	Spotted Flycatcher		Muscicapa striata		harmaasieppo
132	European Robin		Erithacus rubecula		punarinta
133	Common Nightingale		Luscinia megarhynchos		etelänsatakieli
134	Black Redstart		Phoenicurus ochruros		mustaleppälintu
135	Blue Rock Thrush		Monticola solitarius		sinirastas
136	Black-eared Wheatear		Oenanthe hispanica		rusotasku
137	Finsch's Wheatear		Oenanthe finschii		valkoselkätasku
	PASSERIFORMES: Turdidae
138	Eurasian Blackbird		Turdus merula		mustarastas

27.9. Sokeritehtaan mäellä

September 30, 2017, 1:54 pm

≫ Next: Talvea odotellessa - Waiting for winter

≪ Previous: Bulgaria in June - Bulgariassa 20.-29.6.2017

$

0

0

Poikkesin Naantalin "sokeritehtaanmäellä" iltapäiväretkelle, ajatuksena oli tietenkin yhyttää ino, sillä vuodenaika oli lajille mitä mainioin. Lintuja ei ollut mitenkään älyttömästi liikkellä iltapäivän tunteina, mutta rautiaisia, punarintoja, tiltaltteja ja pari mustapääkerttua löytyi pienellä etsiskelyllä.

Alueen oli vallannut palsternakka, ruskettuneita kuivia kukintoja törrötti kaikkialla. Ilmeisesti ne ovat hyönteistenkin suosiossa, sillä rautiaiset ja fyllarit tuntuivat myös viihtyvän kasvustossa.

Myös tämä veikeän raidallinen kotilo viihtyi palsternakan varressa. 

Järven puolella oli nuori mustakurkku-uikku, joka on tiettävästi paikalla kesällä pesineen pariskunnan jälkeläisiä. Jo alueelle saapuessani kiinnitin huomiota varisten ja närhien raakuntaan ja arvelin metsikössä piileskelevän huuhkajan tai kanahaukan. Olin jo lähdössä pois, kun huomasin varisten istuvan suuren kuusen latvassa ja tuijottavan alaspäin. Pienen etsinnän jälkeen kuusenoksien seasta löytyi yllättäen hieno lapinpöllö! Kyseessä oli niin suurikokoinen yksilö, että sen täytyi olla  naaras.

Päivä oli tässä vaiheessa pilvinen ja lintu oli umpisynkässä metsikössä kuustenoksien siimeksessä, joten käsivaralta kuvatessa piti laittaa ISO -arvot tappiin. Jonkunlaisia pönökuvia syntyi.

Tiltaltteja näkyi vielä poislähteissä muutamia ja pajulintujakin vielä pari. Myös pensastasku näkyi ja altaasta kuului muutaman kerran liejukanan ääntä. Lisäksi pohjantikan oloinen tikka lensi alueen yli, mutta harmillisesti en saanut määritystä varmistettua.

Päivän ainoa vaelluslaji, kaaliperhonen, ilmestyi jostakin paistattelemaan päivää ohdakkeelle heti kun auringonsäteet ilmestyivät pilvien raosta. 

Talvea odotellessa - Waiting for winter

November 8, 2017, 12:41 pm

≫ Next: Harmaata vain - Too many shades of grey - a Steppe Grey Shrike in Arava in 26th Oct 2017

≪ Previous: 27.9. Sokeritehtaan mäellä

$

0

0

7.11. kiersin kauniissa syyssäässä talvilintulaskentareitin Vesilahden Kirkonkylällä. Lintuja oli liikkeellä kohtuullisesti, vaikka mennyt pesimäkausi oli kylmien ja sateisten säiden vuoksi monille linnuille katastrofaalinen. Ilman kummoisempaa analyysiä tulokset voi kiteyttää niin, että marjalinnuista rastaita ja järripeippoja on liikkeellä mukavasti, samoin urpiaisia, vesilintuja on kohtalaisesti, varpunen on lähes kadonnut ja tiaisia on tavanomaista vähemmän. Viherpeipollakaan ei mene kovin hyvin.

Back to business with usual late autumn/ early winter stuff, like winter bird census, and ringing at feeder in our garden. Most migrants are gone by now, but still good numbers of Whooper Swans, Goosanders, Fieldfares, Bramblings and Redpolls around. Also a Hawk Owl and a Pygmy Owl today and a Grey-headed Woodpecker yesterday. No Waxwings or Pine Grosbeaks yet, maybe they are on a way from North.

A single flock of 12 Long-tailed Tits was on my winter bird route

Northern, nominate subspecies of Long-tailed tit is the most beautiful of all subspecies, to my eye

Pyrstötiaisia osui reitille yksi parvi, yhteensä 12 yksilöä. Suomalainen, valkopäinen alalaji on ehdottomasti kaunein pyrstötiaisen monista alalajeista.

Goldfinch is scarce, but regular winterbird on these latitudes

Tiklit värittivät laskentareittiä kahdessa paikassa yhteensä 16 yksilön voimin ja tämä rikkaruohostojen hyödyntäjä näyttäisi olevan runsastumaan päin vesilahtelaisena talvilintuna.

Kirkkolahti Bay was frozen in October, but now ice was gone and some Goosanders, Goldeneyes and Tufted Ducks had returned. No Grey Herons anymore.

Kirkkolahti ehti jo jäätyä lokakuussa ja tämä varmasti karkotti harmaahaikarat ja enemmistön vesilinnuista. Laskennassa näkyi vielä laulujoutsen, isokoskeloita, telkkiä ja kaksi tukkasotkaa.

There are loads of ripe red berries on Rowantrees, so we are expecting to get a good winter with thrushes, Waxwings, Bullfinches, Bramblings and - hopefully - Pine Grosbeaks around

Pihlajanmarjasato on melkoinen ja sen myötä räkättirastaita näkyi 650. Tilhet olivat kateissa, ne lienevät vasta tulollaan sitä mukaa kun pohjoisessa marjat hupenevat. Järripeippojakin näkyi yhdeksän, laji on ollut viime vuosina vähissä, joten saa nähdä jääkö niitä marjasadon turvin talvehtimaan. Viherpeippoja näkyi vain 41, lajin kantaa koettelevat kylmät kesät sekä etenkin viherpeipoille kohtalokas trikomonoosi, jonka seurauksena lajin kanta Suomessa on vähentynyt romahdusmaisesti.

There is a good influx of Hawk Owls going on, with several hundreds reported within a week

Hiiripöllöjä ei osunut aivan laskentareitin varrelle. Suomessa on kuluneen viikon aikana havaittu satamäärin hiiripöllöjä, joka monista muista pöllöistä poiketen on myös päiväaktiivinen. Ylempi lintu viihtyi Tarimaan suunnalla ja alempi lähellä Kaakilanniemeä. Parina päivänä ja iltana kotipihassa on näyttäynyt myös varpuspöllö, joka yleensä saa kimppuunsa kiukkuisten sinitiasten saattueen.

Another Hawk Owl

Whooper Swans are not in hurry, but stay grazing on the fields as far as lakes are not frozen, and there is no snow

Kaakilanniemen pelloilla lepäilee yli 200 laulujoutsenen parvi ja mukana on vielä kolme taigametsähanheakin. Jos kelit jatkuvat leutoina ja lumettomina, niillä ei ole mitään kiirettä muutolle. Parvi puidussa kaurapellossa, ilmeisesti kauralla on sängen seassa uutta, vihreää orasta.

A fragment of vast flock of Goosanders fishing at Alhonselkä water, they were surprisingly tolerant of three White-tailed Eagles fishing amidst their flock

Blue Tit, adult male. Percentage of adult birds was exceptionally high on my small sample, indicating poor breeding season

Coal Tit, the only juvenile of the three ringed today. Moult contrast clearly visible between juvenile outer and moulted, adult type inner coverts

Avasin talvilintujen rengastuskauden piharuokinnalta, puolentoistatunnin pyynnin tulos yhdellä verkolla 36 rengastusta ja kaksi kontrollia. Tali- ja sinitiaisilla vanhojen lintujen osuus oli melko suuri, mikä kielii tiaisten huonosta pesimätuloksesta viime kesänä. Kuvissa vanha koiras sinitintti, sekä nuori kuusitiainen


Vielä kuulumisia Viialan Alkkulan rengastuspaikalta, (sähkö)posti toi tänään löytökirjeen, jonka mukaan 6.6. kontrolloitu, hautomalaikullinen 2kv naaras punakylkirastas oli rengastettu 29.10.2016 Antwerpenin lähellä. Kyseessä on siten hyvin todennäköisesti muuttomatkalla ollut, Suomessa syntynyt lintu, joka lokakuun loppuun mennessä on hyvinkin ehtinyt Belgiaan. Esimerkiksi Lågskärillä syksyn rengastusten mediaanipäivä on 9.10. Rengastuspaikka sijaitsee Alkkulasta suuntaan 218° mikä on täsmälleen poikasena Suomessa rengastetuista punakylkirastaista ensimmäisenä vuonna saatujen löytöjen keskimääräinen suunta! Elävänä tavattujen punakylkirastaiden löydöt painottuvat Pohjois-Ranskaan, Etelä-Englantiin sekä juuri Belgiaan, tapettujen painottuessa Etelä-Ranskaan ja Välimerelle. Viime aikoina poikasena rengastetuista punakylkirastaista 0.5% tavataan kuolleina. Tästä luvusta melko tarkalleen puolet on tapettu ja puolet tavattu kuolleena. Punakylkirastaita on Suomessa rengastettu noin 170 000 ja ulkomaanlöytöjä on kertynyt yli 1800 yhteensä 30 eri maasta. (lähde: Rengastusatlas)


Talvilintulaskennan havainnot - Observations of winter bird census

	Whooper Swan		Laulujoutsen		1
	Tufted Duck		Tukkasotka		2
	Common Goldeneye		Telkkä		6
	Goosander		Isokoskelo		37
	Pheasant		Fasaani		1
	Common Gull		Kalalokki		3
	Herring Gull		Harmaalokki		3
	Grey-headed Woodpecker		Harmaapäätikka		1
	Great Spotted Woodpecker		Käpytikka		3
	Blackbird		Mustarastas		4
	Fieldfare		Räkättirastas		650
	Goldcrest		Hippiäinen		2
	Long-tailed Tit		Pyrstötiainen		12
	Blue Tit		Sinitiainen		50
	Great Tit		Talitiainen		74
	Coal Tit		Kuusitiainen		8
	Willow Tit		Hömötiainen		3
	Eurasian Treecreeper		Puukiipijä		2
	Eurasian Jay		Närhi		2
	Magpie		Harakka		26
	Jackdaw		Naakka		99
	Hooded Crow		Varis		21
	Raven		Korppi		1
	House Sparrow		Varpunen		3
	Tree Sparrow		Pikkuvarpunen		44
	Brambling		Järripeippo		9
	Greenfinch		Viherpeippo		41
	Goldfinch		Tikli		16
	Siskin		Vihervarpunen		2
	Common Redpoll		Urpiainen		69
	Red Crossbill		Pikkukäpylintu		7
	Bullfinch		Punatulkku		18
	Yellowhammer		Keltasirkku		6
	33 species				1226

Harmaata vain - Too many shades of grey - a Steppe Grey Shrike in Arava in 26th Oct 2017

December 17, 2017, 11:39 am

≫ Next: 28.12. presumed Eastern Black Redstart phoenicuroides in Helsinki - keskiaasialainen muleli toistamiseen Suomessa

≪ Previous: Talvea odotellessa - Waiting for winter

$

0

0

Pitkästä aikaa lyhyt päivitys harmaiden lanttujen inspiroimana :)

Finally had some time to sort out a few pics. Birding in Eilat and Arava area is absolutely fun, even in October, when migration is perhaps not the most intense and many wintering birds are still on their way to south. Some birds are around in good numbers, and the best of all, one can stumble upon with a good one practically anywhere, anytime!

This stunner, a first-winter Steppe Grey Shrike, was perching on a traffic sign near Arava junction, exactly here: 30.8555556,35.2611111

Steppe Grey Shrike Lanius pallidirostris, 1st winter

Steppe Grey Shrike Lanius pallidirostris, 1st winter

Steppe Grey Shrike Lanius pallidirostris, 1st winter

Compared to local Great Shrikes, namely Southern Grey Shrike ssp. elegans, this pale steppe form is very different in many respects. Of course it is a young bird, in the most striking of all plumages. Pale sandy-cream overall, isolated dark patch on ear-coverts, pale lores, stubby pale bill, long primary projection and a large white wing patch restricted to primaries only are classic field marks.

Lanius elegans, or whatever, from Nizzana, Israel

The taxonomy of Great Grey Shrike complex is a rapidly evolving one, as is their field identification.

For example, the IOC gives Steppe Grey Shrike a specific status, Lanius pallidirostris, split from Southern Grey Shrike Lanius meridionalis; the HBW/BirdLife treats it (as well as other forms) a subspecies of Great Grey ShrikeLanius excubitor pallidirostris, while Dutch committee for avian systematics CSNA places it under name Steppe Grey Shrike Lanius lahtora pallidirostris. Compared to other bodies, the CSNA is not applying Biological Species Concept, but uses phylogenetic approach, thus recognising species in relation to their evolutionary history.

Local Finnish early winter specimen of Northern Great Grey Shrike Lanius excubitor

The Nordic rarities committees cooperated and made an extensive study reviving variation of nominate and homeyeri -type Great Grey Shrikes in 2016. The dire conclusion was that all classical field marks of homeyeri can be found on breeding nominate excubitors. It is not possible to ID homeyeri on a vagrant context, and conclusively, all previously accepted records of homeyeri were rejected.

Well, borealis/sibiricus is still there...

28.12. presumed Eastern Black Redstart phoenicuroides in Helsinki - keskiaasialainen muleli toistamiseen Suomessa

December 29, 2017, 8:15 pm

≫ Next: 13.1. Allihaahka Lempäälässä - a Steller's Eider

≪ Previous: Harmaata vain - Too many shades of grey - a Steppe Grey Shrike in Arava in 26th Oct 2017

$

0

0

Initially discovered and broadcasted as a late Common Redstart on 25th Dec, this beautiful 1st-winter male Eastern Black Redstart (Kashmir Redstart, Tien Shan Redstart suggested too)  Phoenicurus ochruros phoenicuroides has been observed in the outskirts of Helsinki ever since. Surprisingly, it is just the 2nd record of this taxon from Finland, with the first being a 1st-summer male in Inkoo on 22nd -26th May, 2011.

Separating this taxon from hybrid Common x Western Black Redstarts is far from straightforward, because they may be virtually identical in plumage. Our bird is lacking whitish forehead, obvious pale wing panel, pale belly and diffuse demarcation line between black throat and orange breast, which are often mentioned as hybrid features. Pictures published here are not just excellent captures, but detailed enough to make preliminary judgement over wing formula: There are four emarginations on 3rd - 6th primaries, with long emargination on 4th. Also the spacing ratio between P5-6/P6-7 seems to be spot-on, 1:2.

Unmoulted juvenile greater coverts have uniform, narrow beige edges and tips, contrasting to moulted adult median coverts with fresh bluish-grey egdes. See picture. So it is a 1st-winter male. It is widely believed that just small percentage of first-year males develop adult-type plumage during their first year, so called "paradoxus" type (the vast majority staying in female -like "cairii" -plumage). If this really is the case, many grey eastern birds must go overlooked in Europe. Maybe we should start collecting DNA -samples systematically from odd late autumn/winter grey Black Redstarts? (Black Redstart is rare in Finland in wintertime).

In our Northern latitudes, in short late-autumn and midwinter days, twitchers usually struggle to get there in time when a rarity alert comes. This bird is a different story - any twitcher is better make sure not to be there in daylight, because the bird is absent during light hours, and only appears around sunset, to start feeding under street lights for a couple of hours! And in the mornings, it disappears around first light when street lights turn off!

Vuoden ensimmäinen elis jäi viime metreille ja siten samalla myös vuoden viimeiseksi. Tosin eihän tällä kauniilla taksonilla ole lajin asemaa, ei ainakaan toistaiseksi, ehkä ei koskaan? Joka tapauksessa harvinainen ja silmiinpistävä muoto, jollaista en ollut aiemmin nähnyt. Linnusta dokumentoidut tuntomerkit puoltavat vahvasti määritystä itäiseksi phoenicuroides -muleliksi, suoraan Keski-Aasian vuoristoista, ehkä sellaisesta eksoottisen kuuloisesta paikasta kuten Tien Shan. Nimeksi on joskus ehdotettu myös kashmirinleppälintua. Kyseinen taksoni on pitkänmatkanmuuttaja ja se on ollut hyvin harvinainen vieras Euroopassa aivan viime vuosiin saakka. Ehkä osa on mennyt ohariksi myöhäisinä leppälintuina, mutta vaikuttaisi siltä että havainnot todella ovat runsastuneet. Tarsiger.com:in mukaan taigarautiaissyksynä 2016 nähtiin peräti 24 yksilöä Euroopassa. Se on huikea määrä, huomioiden, että vain koiraat voi määrittää ja nuorista koiraista vain mitättömän osan, nk. "paradoxus" -tyypin linnut, eli ne muutamat jotka saavat koiraan puvun ensimmäisenä elinvuotenaan. Mainittakoon, että ainakin kaksi ulostenäytettä on otettu talteen, saa nähdä saadaanko niistä eristettyä labraoloissa riittävästi mtDNA:ta analyysiä varten. Ja jos saadaan, niin minkähän lajin? :)

Linkki Dutch Birdingin määritysjuttuun
Birding Frontiersin juttuja tässä ja tässä.
Ertanin tutkimus leppälintujen evoluutiohistoriasta, katso fylogeneettinen puu

Koistisen hienot kuvat sekä blogiteksti
Mika Ilari Koskisen hieno video linnusta

---

13.1. Allihaahka Lempäälässä - a Steller's Eider

January 13, 2018, 3:42 am

≫ Next: Talvinen talvilintujen kevätlaskenta - Observing locat wintering birds

≪ Previous: 28.12. presumed Eastern Black Redstart phoenicuroides in Helsinki - keskiaasialainen muleli toistamiseen Suomessa

$

0

0

Kirsti Vadén ja Ritva Mikkola löysivät eilen Lempäälän Herralankoskelta allihaahkan, onnittelut, hieno havainto sisämaasta ja yleensäkin nykypäivänä! Kävin katsomassa lintua aamulla. Se viihtyi tiiviisti talvitelkkien suosimalla vakiopaikalla, eli aivan sillan alapuolella, kosken kuohujen alaosassa, vuolteen itärannalla. Lintu sukelteli aktiivisesti, ilmeisesti juuri tuossa kohdassa on jotakin ravintoa, koska telkätkin siinä ruokailevat.

Räpsin umpihämärässä kelissä 400 dokkaritason ruutua vartissa. Linnusta olisi ehkä saanut parempiakin kuvia, sillä se lähestyi vähitellen koko ajan. Yhtäkkiä lintu kuitenkin säikähti ja häipyi tuokiossa kauas alavirtaan virran mukana. Vilkaisu sivulle ja eikös vieressä seissyt pokkarinsa kanssa joku, joka oli kävellyt rantaan suoraan kohti lintua juuri silloin, kun lintu EI ollut sukelluksissa. Lintu jäi sentään paikalle monien harrastajien iloksi, vaikka varmasti jatkaa pian matkaansa, lajityypilliseen tapaan.

Allihaahka on Suomessa hyvin myöhäinen syysmuuttaja, on tyypillistä että lintuja tavataan muutolla vielä joulu - tammikuussa. Sisämaassa talvella havaitut linnut ovat Vienan reitillään matkalla Itämerelle, eivätkä viihdy pitkään, jos ylipäänsä johonkin harvoista sulapaikoista laskeutuvat. Kevätmuutolla yksittäisiä allihaahkoja näkyy harvakseltaan jo haahkamuuton seassa. Päämuutto tapahtuu arktisten vesilintujen muuton etunenässä Suomenlahdella.

Allihaahka kuuluu Suomessa korkeimpaan uhanalaisluokkaan eli se on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi (CR, Critically Endangered). Allihaahka ei koskaan ole pesinyt Suomessa, mutta Itämerellä talvehtinut kanta on romahtanut vuosien 1993 - 2009 välillä peräti 66%. Norjassa laji on vähentynyt vuosina 1985 - 2003 hyvin huolestuttavaa 8% vuosivauhtia. Lintuharrastajat ovat keskuudessaan pohtineet ilmastonmuutoksen vaikutusta asiaan ja on arveltu, että leudompien talvien johdosta yhä suurempi osa allihaahkoista jäisi talvehtimaan arktisille merialueille. Jäämerellä tehtyjen havaintojen pohjalta tälle ajatukselle ei kuitenkaan ole löydetty tukea. Myös arktikassa havaittujen allihaahkojen määrä Suomenlahdella on vähentynyt suuresti. En edes muista, milloin viimeksi olen nähnyt useamman kymmenen allihaahkan muuttoparven, ennen 2010 -lukua kuitenkin! Allihaahkan englanninkielinen nimi on Steller's Eider, sillä lajin kuvasi ensimmäisenä Beringin tutkimusmatkalle osallistunut saksalainen luonnontieteilijä Georg Wilhelm Steller. Tunnetuimpia Stellerin löytämiä lajeja lienee stellerinmerilehmä, joka kuvattiin tieteelle ensimmäisen kerran vuonna 1741 ja vain 27 vuotta myöhemmin laji oli tapettu sukupuuttoon. Se on allihaahkankin seuraava uhananlaisuusluokka. (Eräs harvoista säilyneistä stellerinmerilehmän luurangoista majailee täällä).

Herralankosken lintu on rengastajatermein vanha, +2kv naaras. Sillä on kauniin teräksensiniset, kaareutuvat tertiaalit, joissa on valkoinen juova sisähöydyssä, leveät valkoiset kärjet siipipeiliä reunustavissa peitinhöyhenissä sekä kyynärsulkien kärjissä. Lajille tyypillisesti pää on suoraan sivulta nähtynä kulmikas ja nokka on kolmiomainen. Siipipeilin valkoisen tuplajuovan ohella hyvä tuntomerkki on myös lajin selvärajaisesti valkoiset siiven alapinnat ja kainalot, tämä tuntomerkki näkyy lennossakin kauas. Allihaahkalla on myös yhtäläisyys telkkään, sillä molempien lajien siivistä kuuluu lennossa viuhunaa.

Talvinen talvilintujen kevätlaskenta - Observing locat wintering birds

February 21, 2018, 11:14 am

≫ Next: 11.5. seurantapyynnin aloitus Alkkulanlammella

≪ Previous: 13.1. Allihaahka Lempäälässä - a Steller's Eider

$

0

0

Kiersin tänään talvilintureittini kirpeässä, mutta aurinkoisessa pakkassäässä. Klo 8.40 lämpömittari näytti - 23°C ja aurinko paistoi sinitaivaalta jääkiteiden leijaillessa kuuraisista puista. Pakkasesta huolimatta oli erinomainen ulkoilusää ja myös monet linnut lauloivat. Lintuja näkyi reitin varrella vuodenajalle tyypilliseen tapaan niukasti, mutta havaitsin kaksi reitille uutta lajia - varpuspöllön ja pohjantikan. Lajeja näkyi sentään vielä 20 ja yksilöitä 487, sekä yksi orava.

Eurasian Pygmy Owl - Varpuspöllö

Three-toed Woodpecker - Pohjantikka

Bohemian Waxwings in backlight - Tilhet reippaassa vastavalossa

Observations - havikset

Varpuspöllö	Pygmy Owl		1
Käpytikka	Great Spotted Woodpecker		7
Pohjantikka	Three-toed Woodpecker		1
Tilhi	Bohemian Waxwing		5
Mustarastas	Blackbird		8
Sinitiainen	Blue Tit		106
Talitiainen	Great Tit		88
Kuusitiainen	Coal Tit		6
Harakka	Eurasian Magpie		13
Naakka	Common Jackdaw		66
Varis	Hooded Crow		46
Varpunen	House Sparrow		4
Pikkuvarpunen	Tree Sparrow		30
Peippo	Chaffinch		1
Viherpeippo	Greenfinch		37
Tikli	Goldfinch		31
Urpiainen	Mealy Redpoll		7
Punatulkku	Bullfinch		17
Keltasirkku	Yellowhammer		11

11.5. seurantapyynnin aloitus Alkkulanlammella

May 12, 2018, 5:04 am

≫ Next: Lågsi 14.-20.5. - a week in Lågskär B.O.

≪ Previous: Talvinen talvilintujen kevätlaskenta - Observing locat wintering birds

$

0

0

Neljäs pyyntikausi Alkkulanlammella käynnistyi tänään. Aamu oli kaunis, tyyni ja kirkas, mutta koleanpuoleinen, sillä lämpötila vaihteli klo 4 - 7 välillä +9°C...-1°C. Matkalla pyyntipaikalle näkyi viisi rusakkoa, kolme valkohäntäpeuraa, supikoira ja - onneksi huomasin ajoissa - keskelle tietä löntystänyt hirvi!

Aamuhetki ennen auringonnousua oli tyyni mutta kolea. Linnut olivat hyvin äänessä, kauluashaikara, ruokokerttuset ja vähintään kolme satakieltä hallitsivat äänimaisemaa.

Altaan vesi on ainakin vielä varsin korkealla, toivottavasti se on eduksi lammella pesiville linnuille. Vesilinnuista paikalla näkyi vain telkkäkoiras ja sinisorsapari. Uhanalaistuneita nokikanoja oli kolme.

Auringonnousun hetkellä lämpötila käväisi pakkasella ja usva jäätyi kasveihin kevyeksi huurteeksi.

Ensimmäisen pyyntikerran tulos jäi vaisuksi, vaikka alueella ja sen lähituntumassa liikkui mukavasti lintuja. Rengastuksia klo 4.20 - 9.20 kertyi vain 16 kappaletta sekä kaksi kontrollia aiemmilta vuosilta.

Rengastuskauden avauslaji oli tänä vuonna räkättirastas.

Ruokokerttusia eksyi verkkoihin aamun kuluessa kuusi, joista yksi oli aiemmin rengastettu.

Satakieli ja mustapääkertut ovat Alkkulanlammelle tyypillistä rengastuslajistoa. Kerttuja liikkuu eniten loppukesällä terttuseljan punaisten marjojen houkuttamana.

Pikkulokkeja lenteli yli rengastusalueen, mutta tällä kertaa ne eivät ainakaan vielä aamulla saapuneet hyönteispyyntiin altaalle.

Pyrstötiainen on alueen pesimälaji ja nyt näytäytyi enimmillään kolmen linnun parvi. Valitettavasti laji ei tällä kertaa eksynyt lintuverkkoon. Rengastuksesta oli myös ennakkotieto VLH:n Facebook -ryhmässä ja paikalla vierailikin neljä henkilöä tutustumassa rengastukseen - toivottovasti aamu oli antoisa vaikka lintuja saatiin vain maltillisesti!

Muista havainnoista mainittakoon rengastusalueen tuntumassa piipittänyt ja lyhyesti näyttäytynytkin käenpiika, alueen vanhoja sähköpylväitä pärryyttänyt pikkutikka-koiras sekä pohjoiseen muuttanut yksinäinen tilhi.

Rengastukset ja kontrollit:

Rautiainen	2		reng
Satakieli	1		reng
Mustarastas	1		reng
Räkättirastas	1		reng
Ruokokerttunen	6		5 reng 1 kontr
Pensaskerttu	2		1 reng 1 kontr
Mustapääkerttu	2		reng
Pajulintu	2		reng
Pajusirkku	1		reng

Lågsi 14.-20.5. - a week in Lågskär B.O.

May 25, 2018, 1:59 am

≫ Next: 24.5.2018 vuoden toinen SSP -pyynti Alkkulanlammella

≪ Previous: 11.5. seurantapyynnin aloitus Alkkulanlammella

$

0

0

Vietin viikon Lågskärin lintuasemalla kesäisen lämpimässä korkeapainesäässä lintuja rengastaen. Lintuverkot olivat pyynnissä lähes joka päivä koko valoisan ajan, joten käytännössä näin viikon aikana jokaisen auringonnnousun sekä auringonlaskun, ja tässä välissä kiersin lintuverkot vähintään joka tunti.

Saavuin Långnäsin kautta aamuvarhain, joten ajankuluksi kävin Ramsholmenin pähkinäpensaslehdossa katsomassa pesiviä pähkinänakkeleita. Lajia tapaa mantereellakin talviruokinnoilla ja toisinaan syysvaelluksellakin, mutta oli hieno nähdä näitä vilkkaita lintuja aidossa pesimäympäristössään.

Saareen oli mukava saapua nopean kyydin myötä, suoraan majakalle tyynessä säässä. Tottakai odotukset olivat korkealla, edellisestä reissusta olikin jo vierähtänyt tovi ja silloinkin jotain sentään nähtiin.

Rengastus on aamuvirkkujen puuhaa, mutta vastineeksi varhaiselle heräämiselle myös auringonnousut ja kevään äänimaailma ovat huikeita kokemuksia. Tässä pari auringonnousua malliksi.

Korkeapainesäässä valtaosa muuttolinnuista huiteli korkeuksissa yli saaren, eikä toivottua tihkusateista kaakkoisvirtausta tullut. Kuten saaressa aina, kaikenlaista mukavaa lajistoa kuitenkin näkyi. Tunturipaljakalla ja karulla on ulkosaarella on yhtäläisyyksiä ja pohjoistuulisena aamuna 17.5. Kaj Ekholm löysi majakalta tämän hienon lepäilemään laskeutuneen keräkurmitsan. Hieno löytö, kiitokset!

Pikkusieppo on Suomessa harvalukuinen pesimälaji, mutta Lågsilla näitä itään matkaavia viehkeitä sieppoja näkyi viikon aikana viitisentoista. Kuvassa vanha +3kv koiras.

Verkkokierrosten välillä oli rauhallisina päivinä aikaa kierrellä saaressa. Torstaina 17.5. aamuyöllä ja aamupäivällä oli tullut joitakin sadekuuroja, retken ainut ajoittain pilvinen päivä! Iltapäivällä oli sopiva sauma pistäytyä etelälepikossa, josta löytyikin varsin pian - hiip -äänen ja kirjosieppoa kuivemman taksutuksen perusteella - hieno 2kv koiras sepelsieppo! Lintu oli paikalla vielä seuraavana päivänä, muttei sentään eksynyt lintuverkkoon.

Maastossa näkyi toisinaan mielenkiintoisen näköisiä kirjosieppoja, joita piti välillä katsoa tarkasti. Tässä 2kv kirjosieppokoiras.

Pikkulepinkäisiä näkyi vain vähän, kuvissa naaras ja koiras. Tällä koiraalla oli hieman valkoista käsisulkien tyvellä.

Harvinaisuuksia ei eksynyt verkkoon, mutta pikkusiepot, tristis -tiltaltti ja idänuunilintu edustivat itäisempää lajistoa.

Haahka ja lapintiira edustavat Lågsilla aina ja kaikkialla läsnä olevaa lajistoa. Haahkojen kumu, tiirojen kirkuna ja allin kevätlaulu sekoittuvat huumaavaksi taustakonsertiksi läpi vuorokauden.

Harmaasorsia pesii saarella kuusi paria ja lajin soidinlentokierrokset yli saaren ovat jokapäiväinen näytös.

19.5. verkkokierrosten välissä huomasin kohti tulevan kepeäliikkeisen suohaukan, joka pyyhälsi vastavalon puolelta yli saaren pikavauhtia. Ehdin roiskaista muutaman dokkarin sopivasti ylivalotettuina ja kennolle tarttui sen verran pikseleitä, että lajin pystyy määrittämään. Hoikkavatsainen, kapeasiipinen lintu, jolla on poikkijuovaiset sormet, käsisulkien kuviointi on keskittynyt sulan  keskiosaan sekalaiseksi täplitykseksi tyven ja takareunan ollessa vaaleat, päässä on voimakkaat kuviot tumman posken kiertyessä nokantyveen, vaalea kauluri on tasalevyinen ja kuvioton ja sitä reunustaa takana tumma vyö - 2kv arosuohaukka siis.

Eliksiltä ei voi välttyä! 20.5. kuvan otus oli aamuvarhainen mennyt lintuverkkoon. Sain yhtenä mykkyränä verkossa olleen nahkasiiven vapautettua ja se pääsi jatkamaan muuttomatkaansa vahingoittumattomana. Kiitokset Karrille, joka määritti lajin mitä todennäköisimmäksi pikkulepakoksi Pipistrellus nathusii.

Peltosirkku on vähentynyt muutamassa vuosikymmessä käsittämättömän paljon, Suomessa 99%. 19.5. näitä kauniita sirkkuja näkyi peräti kolme yksilöä. Laji kärsii maatalouden muutoksista, laittomasta pyynnistä ja ehkä eniten viljan siementen peittaukseen käytetyistä aineista sekä hyönteismyrkyistä. Ranskalaisen master chefin kerrotaan sanoneen, että "Jos maailmassa olisi seitsemän peltosirkkua, me söisimme niistä viisi".

Ajan hammas myrskyineen ja rankkasateineen on syönyt vuonna 1915 Järsöstä saareen siirretyn majankanvartijan isontalon seiniä pahoin. Onneksi kunnostustyöt ovat käynnissä ja tässä vaihdetaan koko seinän hirret uuteen. Käsittämättömän taitavia timpureita, toinen puoli seinää on valmis ja uudenveroinen, ellei parempikin!

Suomalainen ei voi käydä Lågsilla mainitsematta saaren huikeaa saunaa. Mikään ei ollut muuttunut neljännesvuosisadassa, tai olipa sittenkin, sillä sauna oli remontoitu niin, että nyt se olisi lämmennyt myös myrskytuulella! Kiitokset ÅFF:n retkiporukalle saunan lämmittämisestä, vedetkin oli valmiiksi kannettu sisälle!

 Kuvasta saa hyvän käsityksen saaren koosta. Lintuverkkojen paikat ovat vasemmassa reunassa sijaitsevassa lepikossa, pienen niityn takana häämättövän pottumaan kuusikossa sekä laguunin takana sijaitsevassa kuusikossa. Yhteensä verkkoja oli käytössä 17kpl.

Koko viikon ajan auringonlaskut olivat näyttäviä ja yleensä auringon ympärille piirtyi omituisia renkaita tai kehriä, jollainen näkyy tässäkin kuvassa auringon jo laskettua mailleen. Ilmiön aiheuttaa kaikkialla ilmassa leijuva siitepöly, joka taittaa auringonvaloa ja saa aikaan renkaita auringon ympäri. Auringonkajo ei useana iltana ottanut sammuakseen, sillä lämpöväreily meren pinnassa toimi linssin tai peilin tavoin ja kanavoi kaukaisuudesta jo laskeneen auringon kajon näkyviin.

Saaressa oli mukava vieralla viikon pikavisiitillä, täytyypä ottaa ohjelmistoon pidempi reissu jo lähitulevaisuudessa. Kiitos Hessulle alkuviikon retkiseurasta ja ÅFF:n väelle loppuviikosta, erityiskiitos Johanille mitä mainioimmasta päivällisestä naudanpihveineen ja uunijuureksineen!

Ei saaressa mikään ollut muuttunut neljännesvuosisadassa - ja se on just hyvä niin!

24.5.2018 vuoden toinen SSP -pyynti Alkkulanlammella

May 25, 2018, 7:59 am

≫ Next: 26.-27.5. Kyläpöllösbongaus ja lunnispondeilu Kristiinankaupungissa - Eurasian Scops Owl and Atlantic Puffin in Kristinestad

≪ Previous: Lågsi 14.-20.5. - a week in Lågskär B.O.

$

0

0

Alkkulan SSP jatkuu. Jos ensimmäisen pyyntikerran yö oli kolea, nyt oli peräti +14°C lämmintä ja aamu oli hieman pilvinen, ajoittain jopa näytti siltä ettei sadekuurokaan ollut kaukana. Pisaraakan ei satanut ja sää kirkastui täysin jo ennen pyynnin päättymistä. Verkot olivat auki noin klo 04.00 - 09.00.

Aamu oli jälleen rauhallinen, rengastuksia kertyi verkkaiseen tahtiin 20 ja kontrolleja kaksi. Kaksi pesivää keltasirkkunaarasta hautomalaikun kera tuli verkosta, kuvissa voi verrata lähinnä eroja varjossa ja auringonpaisteessa kuvattujen lintujen välillä.

Pyrstötiaisia hyöri verkkoalueella puolentusinaa, joista neljä sai renkaan koipeensa.

Havainnoista mainittakoon koirashaapana (2kv), viisi pikkulokkia, käki, pikkutikka, kultarinta, sirittäjä sekä punavarpunen. Sirittäjä lienee ollut muuttava, sillä se lauloi muuteman kerran katkonaisesti ja eteni sen jälkeen lentäen kohti pohjoista.

Aamun kuluessa paikalla kävi kuusi henkilöä tutustumassa rengastustoimintaan, toivottavasti kokemus oli mielenkiintoinen.

Käsitellyt linnut:

Rautiainen	1		kontr
Satakieli	3		reng
Räkättirastas	1		n +2kv reng
Ruokokerttunen	4		3 reng, 1 kontr
Hernekerttu	1		+2kv reng
Lehtokerttu	1		reng
Tiltaltti	2		reng
Pajulintu	1		reng
Pyrstöiainen	4		+1kv reng
Sinitiainen	1		reng
Peippo	1		k +2kv reng
Keltasirkku	2		n reng

yhteensä 22